Torstaisin ei tarvitse olla yksin : Senioriteatteri Kutkutus hyvinvoinnin tekijänä

Abstract

Teatteriryhmä Kutkutuksen keski-ikä on noin 75 vuotta. Ryhmä harjoittelee viikoittain Mikkelin päiväkeskuksessa ja aina aika ajoin heiltä syntyy näytelmä, jota parhaimmassa tapauksessa lähdetään esittämään ulkomaille asti. Ryhmä on ollut kasassa vuodesta 1995 lähtien.

Haastattelin näytelmäryhmän jäseniä kesällä 2007. Vastauksista paistoi läpi yksinäisyys, jota seniorit olivat lähteneet teatteriryhmään lievittämään. Heidän puolisonsa olivat menehtyneet, lapset olivat maailmalla jo omine perheineen ja ystävät olivat syystä tai toisesta kadonneet. Jäljelle oli jäänyt hiljaisuus, joka oli täytettävä. Ratkaisuksi löytyi iästä kaiken irtiottava, vaivat hyödykseen käyttävä ja elämän iloa pursuva senioriteatteri.

Kulttuurin vaikutuksesta terveyteen on puhuttu paljon viime vuosina. Kun suuret ikäluokat kaiken lisäksi vanhenevat kysynkin voisiko Kutkutuksen kaltainen harrastustoiminta eläkeiässä parantaa vanhenevan väestön mahdollisuuksia pysyä hyvinvoivana niin fyysisesti kuin psyykkisesti? Tutkimus osoitti, että yhteisöllisyys ja luottamuksen nauttiminen turvallisessa ympäristössä saa aikaan mielihyvän tunnetta, mielen ja kehon piristymistä. Teatterin tekemisen maailma takaa keskusteluyhteyden kanssaihmisiin. Seniorit pystyvät yhdessä jäsentämään maailmaa, peilamaan omia tunteitaan ja mikä tärkeintä – nauramaan sydämensä pohjasta.

Siteeraan tässä työssä paljon senioreita ja käytän hyväksi YTT Leonie Hohenthal-Antinin aiempia tutkimuksia teatteriryhmä Kutkutuksesta ja taiteen merkityksesta ikäihmiselle. Lisäksi käsittelen narratiivista tutkimusta ja etenkin kertomusten merkitystä ihmisten, tässä tapauksessa kutkutuslaisten, elämässä.

The theatre group Kutkutus has an average age of 75 and was founded in 1995. They rehearse weekly at Mikkeli’s day centre and every once in a while they complete a play to perform, which in the best case scenario could be performed abroad.

I was given the chance to interview the actors of Kutkutus in 2007. From the beginning it was clear that they had joined the group to escape their loneliness. They saw that their children had families of their own now and that their friends had disappeared for one reason or another. All that was left was an emptiness which had to be filled. The solution was a senior theatre group that utilizes the age, makes use of the ailments and makes you enjoy your life to the fullest.

In the past few years the papers have talked about the health benefits of culture. Now that the baby boom generation is getting older, my question is, could an activity like Kutkutus improve elderly citizens’ possibilities of staying fit physically and mentally? My study shows that community spirit and having trustworthy people around you results in self-fulfilment and cheers you up. The world of theatre assures your contact and communication with people like yourself. Seniors can structure the world together, mirror their emotions and most importantly: laugh like they have never laughed before.

In this bachelor’s thesis I quote Kutkutus’ seniors and make use of Leonie Hohenthal-Antin’s (DsocSc) previous studies about Kutkutus and the health benefits of art. Additionally, I discuss narrative studies, especially the meaning of stories in one’s life.