Tuotesijoittelu elokuvissa

Abstract

Tuotesijoittelu tarkoittaa tuotteen, logon, mainoksen tai palvelun sijoittamista johonkin mediaan, esimerkiksi elokuvaan siten, että se istuu luonnollisesti sijoitettuun ympäristöön. Tuotemerkit sisällytetään elokuviin rahaa, mainos- tai muuta vastiketta vastaan.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuluttajien näkemyksiä tuotesijoittelusta kotimaisessa elokuvassa. Tutkimuksen pääongelmana oli löytää mahdollisia eroavaisuuksia ensimmäisen ja toisen katselukerran tuotemerkkihavaintojen välillä. Pääongelman lisäksi tavoitteena oli tarkastella, huomaako tavallinen kuluttaja tuotesijoittelun suomalaisessa elokuvassa, mitä tuntemuksia tuotesijoittelun huomaaminen heissä aiheuttaa sekä millä tavoin tuotesijoittelua voitaisiin kuluttajien mielestä kehittää.

Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen muodostivat kirjallisuuskatsaus tuotesijoittelun taustoihin, historiaan ja keinoihin niin maailmalla kuin Suomessakin sekä tuotesijoittelun tehokkuuden arviointiin, sen riskeihin ja ongelmiin. Opinnäytetyön empiirisen osan materiaali kerättiin haastatteluilla. Kuluttajat haastateltiin case-elokuvan ensimmäisen ja toisen katselukerran jälkeen.

Tämän tutkimuksen tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Haastattelut suoritettiin teemahaastatteluina. Haastatteluiden teemat olivat viimeistä teemaa lukuun ottamatta ensimmäisen ja toisen katselukerran haastatteluissa samat. Haastatteluiden avulla saatiin selville ensimmäisen ja toisen katselukerran eroavaisuudet tuotemerkkihavaintojen välillä. Lisäksi tuotiin esille kuluttajanäkemyksiä suomalaisen elokuvan tuotesijoittelusta, sen näkyvyydestä ja kehittämismahdollisuuksista.

Tutkimuksen tuloksena toisella katselukerralla kuluttaja huomaa elokuvaan sijoiteltuja tuotteita ensimmäistä katselukertaa paremmin. Suomalaisessa elokuvassa harjoitettavan tuotesijoittelun voidaan todeta olevan vielä alkutaipaleella. Haastateltavat eivät kokeneet tuotesijoittelua liian näkyvänä, vaan pitivät sitä elokuvan juoneen sopivana. Tuotesijoittelua suomalaisessa elokuvassa voidaan haastateltavien mielestä kehittää näkyvämpään suuntaan esimerkiksi käyttämällä tuotteiden nimiä elokuvan vuorosanoissa sekä lisäämällä elokuvan todentuntuisuutta korvaamalla fiktiiviset tuotteet aidoilla tuotteilla.