Omaisten kokemuksia muistisairaiden hoitoketjun toimi-vuudesta Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän alueella

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Suupohjan peruspalveluliikelaitoskun-tayhtymän (LLKY) alueen omaisten kokemuksia muistisairaiden hoitoketjun toimi-vuudesta. Tavoitteena oli tulosten pohjalta kehittää alueen muistisairaiden hoito-ketjua.

Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin kolmella ryhmähaastattelulla, joissa käytettiin menetelmänä teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui yhteensä 9 henkilöä, joista 8 oli muistisairaiden omaisia ja yksi muistisairas.

Tutkimuksessa kartoitettiin kehittämistarpeita seuraavista hoitoketjun vaiheista: hakeutuminen muistineuvolaan, muistineuvolan vastaanotto, lääkärikäynti ja lähetteen saaminen jatkotutkimuksiin, lääkärikäynti ja tutkimukset erikoissairaanhoidossa, diagnoosin saaminen, muistihoitajalta saatu ohjaus ja neuvonta, seurantakäynnit sekä parannusehdotukset ja toiveet. Edellä mainittujen vaiheiden lisäksi aineistosta nousivat seuraavat teemat: kyseenalaistetut nimitykset, hoidon eteneminen oman paikkakunnan lääkärikäynnin jälkeen, vertaistuki muistisairaille sekä tiedonkulun ongelmat ja tiedon puutteet.

Tutkimustuloksista pääasiallisiksi kehittämiskohteiksi ilmenivät lääkehoidon toteuttaminen, erilaiset tiedottamisen ongelmat sekä seurannan parantaminen. Lääkehoidosta ei saatu riittävästi tietoa hoitoketjun missään vaiheessa ja lääkehoidon seuranta oli olematonta; lääkärin kontrolleja ei ollut lainkaan. Yleisessä tiedon saamisessa koettiin puutteita erityisesti ensimmäisellä muistihoitajan käynnillä. Muistitestien tekemisestä oli monelle jäänyt kiireinen vaikutelma. Myös yhteydenpito muistineuvolan ja omaisten välillä koettiin ongelmaksi. Diagnoosin meneminen postissa kirjallisena muistisairaalle oli tutkimustulosten mukaan karua ja jyrkkää.

Johtopäätösosiossa on esitelty kuviona muistisairaan hoitoketjun malli. Se pohjautuu tutkimustuloksiin, aiheen teoria- ja tutkimustietoon, hoitosuosituksiin sekä tutkijan näkemykseen. Mallia voi hyödyntää muistisairaan hoitoketjun kehittämiseen.

The purpose of this thesis was to find out how the relatives of people suffering from memory illness experience the functionality of the care pathway for the de-mented. The aim was to develop the care pathway based on the study results.

A qualitative approach was used in the study. The data for the study was col-lected by three group interview, the method used was theme interviewing. The study involved a total of nine interviewees, eight of whom were the relatives and one was a person suffering from memory illness.

The study identified the development needs of all the steps of the care pathway. In addition, some other themes appeared from the data.

The main development needs seemed to be medication implementation, different problems of information flows and tracking memory illnesses. The knowledge of the medical treatment was inadequate in every step of the care pathway and the tracking of the medication was non-existent; there were no physician controls. A written diagnosis going by mail to the person suffering from memory illness was steep and raw according to the research results.

The conclusion presents a model of the care pathway for the demented, based on the research results, literature and recommendations of the subject and from the researcher’s point of view. The model can be used for developing the care path-way for the people suffering from memory illness.