Hiljaisen tiedon haaste : case: Rantasalmen Osuuspankki
Heiskanen, Mira (2012)
Heiskanen, Mira
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120418331
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120418331
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin hiljaista tietoa ilmiönä case-yrityksen ja toimeksiantajan eli Rantasalmen Osuuspankin näkökulmasta. Tarkoituksena oli tutkia, mihin olennainen hiljainen tieto liittyy Rantasalmen Osuuspankin toiminnassa, millainen on hiljaisen tiedon hyödyntämisen nykytila ja millä keinoin sen saisi paremmin hyödynnettyä koko työyhteisön voimavaraksi. Päätutkimusongelmaksi muodostui: Kuinka hiljaisen tiedon haaste voitetaan Rantasalmen Osuuspankissa? Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää ja kuvata hiljaisen tiedon haasteet ja merkitys Rantasalmen Osuuspankille. Lisäksi pyrittiin löytämään toimivia keinoja haasteiden voittamiseen, jolloin ne kääntyisivät mahdollisuuksiksi.
Teoriaosassa perehdyttiin selvittämään kuinka hiljaista tietoa saataisiin johdettua, hyödynnettyä ja siirrettyä haasteista huolimatta. Lisäksi nostettiin esille, mitä etuja yritys saa hiljaisen tiedon tehokkaasta hyödyntämisestä. Tutkimuksen empiirinen osio muodostui seitsemästätoista informoiduista teemahaastattelusta. Laadullisella tutkimusmenetelmällä pyrittiin löytämään toimivia tilanteita ja ratkaisuja, joilla henkilöstö olisi valmis jakamaan hiljaista tietoaan. Toimiviksi keinoiksi nousivat luonnollinen työparitoiminta, mallittaminen sekä kyselytekniikka. Myös työkierrosta oltiin kiinnostuneita ja sen koettiin lisäävän hiljaisen tiedon leviämistä yritykseen myös osastorajojen yli.
Tutkimuksen tuloksista on nähtävissä, että suurin haaste tällä hetkellä hiljaisen tiedon hyödyntämiseen on resurssipula sekä avoimen keskustelukulttuurin puuttuminen. Case-yrityksellä on käytössään jo nyt laaja hiljaisen tiedon siirtoon ja dokumentointiin sopiva keinovalikoima, jota kuitenkin täytyisi osata käyttää oikein ja tehokkaammin, jottei tieto jäisi hiljaiseksi. Myös henkilöiden omaa motivaatiota pidettiin yhtenä avaintekijänä hiljaisen tiedon haasteen voittamisessa. Halukkuutta tiedon siirtämiseen oli, eikä tietoa pantattu työtovereilta. Hiljaisen tiedon arvo ja mahdollisuudet Rantasalmen Osuuspankille tunnustettiin ja ymmärrettiin. Johdolta toivottiin enemmän tukea, kannustusta ja valvontaa, jotta hiljainen tieto siirtyisi perehdyttämis- ja eläköitymistilanteiden lisäksi myös epävirallisesti työn lomassa osana arkipäivää. Konkreettisina toimenpiteinä toivottiin arvostuksen osoittamista osaamiskartoituksia tekemällä sekä keskustelukulttuurin luomista aktiivisen kehityskeskustelukäytännön käyttöönotolla ja palaverien lisäämisellä.
Teoriaosassa perehdyttiin selvittämään kuinka hiljaista tietoa saataisiin johdettua, hyödynnettyä ja siirrettyä haasteista huolimatta. Lisäksi nostettiin esille, mitä etuja yritys saa hiljaisen tiedon tehokkaasta hyödyntämisestä. Tutkimuksen empiirinen osio muodostui seitsemästätoista informoiduista teemahaastattelusta. Laadullisella tutkimusmenetelmällä pyrittiin löytämään toimivia tilanteita ja ratkaisuja, joilla henkilöstö olisi valmis jakamaan hiljaista tietoaan. Toimiviksi keinoiksi nousivat luonnollinen työparitoiminta, mallittaminen sekä kyselytekniikka. Myös työkierrosta oltiin kiinnostuneita ja sen koettiin lisäävän hiljaisen tiedon leviämistä yritykseen myös osastorajojen yli.
Tutkimuksen tuloksista on nähtävissä, että suurin haaste tällä hetkellä hiljaisen tiedon hyödyntämiseen on resurssipula sekä avoimen keskustelukulttuurin puuttuminen. Case-yrityksellä on käytössään jo nyt laaja hiljaisen tiedon siirtoon ja dokumentointiin sopiva keinovalikoima, jota kuitenkin täytyisi osata käyttää oikein ja tehokkaammin, jottei tieto jäisi hiljaiseksi. Myös henkilöiden omaa motivaatiota pidettiin yhtenä avaintekijänä hiljaisen tiedon haasteen voittamisessa. Halukkuutta tiedon siirtämiseen oli, eikä tietoa pantattu työtovereilta. Hiljaisen tiedon arvo ja mahdollisuudet Rantasalmen Osuuspankille tunnustettiin ja ymmärrettiin. Johdolta toivottiin enemmän tukea, kannustusta ja valvontaa, jotta hiljainen tieto siirtyisi perehdyttämis- ja eläköitymistilanteiden lisäksi myös epävirallisesti työn lomassa osana arkipäivää. Konkreettisina toimenpiteinä toivottiin arvostuksen osoittamista osaamiskartoituksia tekemällä sekä keskustelukulttuurin luomista aktiivisen kehityskeskustelukäytännön käyttöönotolla ja palaverien lisäämisellä.