TARINA OLI HYVÄ JUTTU! : Tarinan käyttö lähihoitajan näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa
Rantanen, Tytti (2012)
Hämeen ammattikorkeakoulu
2012
Creative Commons Attribution-NonCommercial 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120918744
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120918744
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Suoritin ammattiopettajakoulutukseen liittyvän opetusharjoitteluni lähihoitajan ammatillisten perusopintojen valmistavan koulutuksen yhden opetusjakson opettajana Koulutuskuntayhtymä Tavastiassa syksyllä 2012. Kuvaan opinnäytetyössäni opetusharjoitteluni kokemuksia ja havaintoja tarinan käytöstä lähihoitajien aikuisopiskelijaryhmän opetuksessa.
Rakensin opetusharjoitteluni sisältöön miniprojektiksi kutsumani projektioppimisen keinoin toteutetut ryhmätyöt. Ryhmätöiden tehtävänantona toimi fiktiivinen ”Niemisen perheen tarina”, jonka perheenjäsenten tilanteen kautta opiskelijat lähtivät viidessä ryhmässä miettimään ja kokoamaan tietoa erilaisista ratkaisuista perheen sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen. Tarinan käyttö opetuksessa perustui konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen uuden tiedon rakentamisesta aiemmin opitun ja koetun ja näin olemassa olevan tiedon varaan. Tällaiseen tiedon muodostamiseen tarvitaan oman ajattelun jakamista vuoropuhelun ja osallistavien opetus-menetelmien avulla. Opetuksessani pyrin noudattamaan integratiivisen pedagogiikan ja projektioppimisen ajatuksia.
Tavoitteena oli toimintatutkimuksellisesti osallistumalla itse havainnoiden opettajana käytyjä ryhmäkeskusteluja sekä opetuskokonaisuuden lopuksi tehdyn kyselyn kautta muodostaa käsitystä siitä, vaikuttiko tarinan varaan rakennettu ja sovellettavaksi tarkoitettu tiedonhankinta aikuisopiskelijaryhmän oppimiseen. Minua kiinnosti tietää, oliko tarinan käytöstä opiskelijoiden mielestä oppimisen kannalta hyötyä, haittaa tai ylipäänsä mainittavaa vaikutusta suuntaan jos toiseen.
Opintojakson lopussa tekemäni kyselyn tulokset ja opiskelijoiden palautteet tukevat toisiaan. Suurin osa opiskelijoista oli joko samaa mieltä tai täysin samaa mieltä siitä, että tarina auttoi heitä oppimaan opintosisällön asioita ja että näin ne olivat paremmin liitettävissä käytäntöön. Myös siitä, että tarina auttoi opetuksen kokonaisuuden hahmottamisessa ja liitti opetuksen eri osa-alueita toisiinsa, opiskelijat olivat vahvasti samaa mieltä.
Suoritin ammattiopettajakoulutukseen liittyvän opetusharjoitteluni lähihoitajan ammatillisten perusopintojen valmistavan koulutuksen yhden opetusjakson opettajana Koulutuskuntayhtymä Tavastiassa syksyllä 2012. Kuvaan opinnäytetyössäni opetusharjoitteluni kokemuksia ja havaintoja tarinan käytöstä lähihoitajien aikuisopiskelijaryhmän opetuksessa.
Rakensin opetusharjoitteluni sisältöön miniprojektiksi kutsumani projektioppimisen keinoin toteutetut ryhmätyöt. Ryhmätöiden tehtävänantona toimi fiktiivinen ”Niemisen perheen tarina”, jonka perheenjäsenten tilanteen kautta opiskelijat lähtivät viidessä ryhmässä miettimään ja kokoamaan tietoa erilaisista ratkaisuista perheen sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen. Tarinan käyttö opetuksessa perustui konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen uuden tiedon rakentamisesta aiemmin opitun ja koetun ja näin olemassa olevan tiedon varaan. Tällaiseen tiedon muodostamiseen tarvitaan oman ajattelun jakamista vuoropuhelun ja osallistavien opetus-menetelmien avulla. Opetuksessani pyrin noudattamaan integratiivisen pedagogiikan ja projektioppimisen ajatuksia.
Tavoitteena oli toimintatutkimuksellisesti osallistumalla itse havainnoiden opettajana käytyjä ryhmäkeskusteluja sekä opetuskokonaisuuden lopuksi tehdyn kyselyn kautta muodostaa käsitystä siitä, vaikuttiko tarinan varaan rakennettu ja sovellettavaksi tarkoitettu tiedonhankinta aikuisopiskelijaryhmän oppimiseen. Minua kiinnosti tietää, oliko tarinan käytöstä opiskelijoiden mielestä oppimisen kannalta hyötyä, haittaa tai ylipäänsä mainittavaa vaikutusta suuntaan jos toiseen.
Opintojakson lopussa tekemäni kyselyn tulokset ja opiskelijoiden palautteet tukevat toisiaan. Suurin osa opiskelijoista oli joko samaa mieltä tai täysin samaa mieltä siitä, että tarina auttoi heitä oppimaan opintosisällön asioita ja että näin ne olivat paremmin liitettävissä käytäntöön. Myös siitä, että tarina auttoi opetuksen kokonaisuuden hahmottamisessa ja liitti opetuksen eri osa-alueita toisiinsa, opiskelijat olivat vahvasti samaa mieltä.