Musiikilla iloa muistisairaiden vanhusten arkeen

Abstract

Opetus- ja kulttuuriministeriön (2010) taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -ehdotuksen toimintaohjelman kolme painopistealuetta ovat kulttuuri osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen toimintojen ja ympäristöjen edistäjänä, taide ja kulttuuri osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja työhyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin. Muistisairaudet aiheuttavat vanhuksille eniten sosiaali- ja terveydenhuollonpalveluiden tarvetta ja ovat ympärivuorokautiseen pitkäaikaishoitoon joutumisen pääsyy. Tämän ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä toteutetun kehittämisprojektin tarkoituksena oli kehittää musiikin käyttöä muistisairaiden vanhusten psykososiaalisessa hoidossa. Tavoitteena oli luoda musiikillisen työpajan toimintamalli ammattimuusikoiden toteuttamana. Tämä kehittämisprojekti on osa Hyvä arki vanhuksille - hanketta, jonka tavoitteena on voimaannuttaa vanhuksia taidelähtöisin menetelmin ja työllistää muusikoita.

Toimintaympäristönä oli Lähimmäispalveluyhdistys ry:n Kotikunnas. Neljä vanhusta, jotka sairastavat muistisairautta, ottivat osaa viiteen musiikilliseen kokoontumiseen ryhmäkoti Kaislassa Kotikunnaassa. Musiikilliset kokoontumiset toteutuivat viitenä perättäisenä viikkona syksyllä 2011. Neljä musiikinopiskelijaa Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiasta toteutti musiikillisen työpajan. Soittimina olivat viulu ja sello. Työpajan teemoina olivat hengelliset laulut, kansanlaulut, viihdemusiikki, joulu ja Suomen itsenäisyys. YAMK-opiskelija koulutti musiikin opiskelijoita kohtaamaan muistisairas vanhus. Koulutus käsitteli muistisairaan vanhuksen erityispiirteitä ja muistisairaan vanhuksen psykososiaalista hoitoa.

Soveltavan tutkimusosion tavoitteena oli selvittää musiikillisen työpajan hyötyjä muistisairaalle vanhukselle(n=4)musiikillisen kokoontumisen aikana ja sen jälkeen. Soveltavan tutkimuksen menetelmänä oli osallistuva havainnointi. Havainnointilomake perustui tutkimustietoon musiikin eduista muistisairaiden vanhusten psykososiaalisessa hoidossa. Ryhmäkoti Kaislan hoitajat havainnoivat muistisairaita vanhuksia musiikillisen ryhmän jälkeen ja heillä oli käytössään sama havainnointilomake kuin YAMK-opiskelijalla. Kehittämisprojektin tulokset osoittivat, että musiikin avulla muistisairaat vanhukset aktivoituivat puhumaan ja laulamaan. Musiikki virkisti mieltä ja toimi apuvälineenä muistelussa.

Musiikin työpajamalli perustuu sosiokulttuuriseen vanhustyöhön, joka on toimintafilosofiana Kotikunnaassa. Vanhukset, muusikot ja henkilökunta ovat innostuneita ja innostavia musiikkiin eläytyjiä ja dialogiin osallistujia. Musiikki tukee vuorovaikutusta ja ympäristö tukee vanhusten kulttuuri-identiteettiä ja hyvää arkea.

The aim of the Art and Culture for Well-being Program (Ministry of Education and Culture 2010) is to promote well-being and health by means of art and culture and to enhance inclusion at the individual, community and societal levels. The three priority areas in it are: 1) culture in promoting social inclusion, capacity building, networking and participation in daily life and living environments, 2) art and culture as part of social welfare and health promotion, and 3) art and culture in support of well-being and health at work.

The number of elderly people with memory illnesses is increasing in the near future. The purpose of this master´s thesis was to support the use of music in the psychosocial care of demented elderly. The target of this developmental project was to create the model of organizing musical intervention for elderly people with memory illnesses implemented by musicians. This development project is part of "Good Everyday Life for Elderly People with Art Interventions" project, which aim is to bring joy and pleasure through art. Another goal is to employ musicians.

The operational environment was a private providers dementia unit in Kotikunnas. The intervention was implemented five times in total. Four elderly patients with memory illnesses and four musician students from Academy of Turku university of applied sciences formed the musical group. Themes were Gospel music, Folk songs, Entertainment Music, Christmas and Finland our fatherland. The data was collected by observation and the observation form was used to support the findings. Nurses of the unit observed elderly after the intervention. The goal of the empirical part was to identify the benefits of the musical intervention.

Results of the thesis showed that music increased activity. Elderly people listened, talked and sang actively. Members of the musical group were satisfied with the music produced by music students. Interaction and being together were important viewpoints in the results. The master student educated the music students before the musical interventions. Education covered communication and interaction between elderly people with memory illnesses and students. The music students gained a lot and they enjoyed the interaction with the elderly people during the music sessions.

The operating model is based on socio-cultural model, because activities are based on socio-cultural model in Kotikunnas. Elderly, musicians and the staff are active participants in this. Music supports interaction and the environment supports the cultural identity of the elderly people.