Ensikoti nuorten äitien elämänhallinnan edistäjänä
Strömsholm, Iida (2012)
Strömsholm, Iida
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120718719
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120718719
Tiivistelmä
Suomessa syntyy alle 18-vuotiaille yli 200 lasta joka vuosi. Vaikka määrä on ollut vähenemään päin viime vuosina, on varhainen äitiys paljon keskustelua herättävä aihe. Yleisesti varhaista äitiyttä ei pidetä suositeltavana asiana siihen liittyvien lukuisten riskien vuoksi. Käsitys nuoruudesta keskeneräisyyden ja elämänhallinnan kehittymättömyyden, sekä toisaalta vapauden ja itsensä etsimisen elämänvaiheena, sopii huonosti yhteen vanhemmuuden tuomien haasteiden kanssa. Nuoret äidit itse eivät kuitenkaan näe varhaista äitiyttä elämää pilaavana asiana, vaan kokevat usein nuoruuden jopa etuna.
Monet suomalaisista nuorista äideistä muuttavat aluksi sosiaalitoimen kehotuksesta johonkin Ensi- ja turvakotien liiton ylläpitämään ensikotiin. Ensikodissa nuori perhe saa ympärivuorokautista tukea vanhemmuuden opetteluun, elämänhallintaan sekä vauvanhoitoon.
Tässä opinnäytetyössä pyrin selvittämään, miten nuoret äidit kokevat ensikodin merkityksen elämänhallintansa näkökulmasta. Tutkimuksessani selvitän, millaista nuorten elämä oli ennen raskautta, miten ensikotiin päätyminen tapahtui, miten arki ensikodissa jäsentyi, millaista elämää nuoret äidit elävät tällä hetkellä ja millaisia merkityksiä he antavat ensikodille jälkeenpäin. Aineistoni koostuu kolmesta kuusi-toista vuotiaana ensimmäisen lapsensa saaneen nuoren äidin teemahaastatteluista.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että ensikodissa asuminen vaikutti nuorten äitien elämänhallintaan sekä positiivisesti että negatiivisesti. Ensikodin jatkuva valvonta ja säännöt koettiin osittain sisäistä elämänhallintaa rajoittaviksi tekijöiksi. Sen sijaan ensikodissa asuminen vahvisti elämänhallintaa silloin, kun tuelle oli todellinen tarve, ja nuori oli valmis ottamaan apua vastaan. Nuorten oma asenne ja motivaatio vaikuttivat suuresti ensikodissa viihtymiseen ja sieltä saatuihin oppimiskokemuksiin. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että ensikoti ei vastannut kaikkien nuorten kohdalla niitä odotuksia, joita sen toiminnalle ja käytännöille oli etukäteen asetettu.
Monet suomalaisista nuorista äideistä muuttavat aluksi sosiaalitoimen kehotuksesta johonkin Ensi- ja turvakotien liiton ylläpitämään ensikotiin. Ensikodissa nuori perhe saa ympärivuorokautista tukea vanhemmuuden opetteluun, elämänhallintaan sekä vauvanhoitoon.
Tässä opinnäytetyössä pyrin selvittämään, miten nuoret äidit kokevat ensikodin merkityksen elämänhallintansa näkökulmasta. Tutkimuksessani selvitän, millaista nuorten elämä oli ennen raskautta, miten ensikotiin päätyminen tapahtui, miten arki ensikodissa jäsentyi, millaista elämää nuoret äidit elävät tällä hetkellä ja millaisia merkityksiä he antavat ensikodille jälkeenpäin. Aineistoni koostuu kolmesta kuusi-toista vuotiaana ensimmäisen lapsensa saaneen nuoren äidin teemahaastatteluista.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että ensikodissa asuminen vaikutti nuorten äitien elämänhallintaan sekä positiivisesti että negatiivisesti. Ensikodin jatkuva valvonta ja säännöt koettiin osittain sisäistä elämänhallintaa rajoittaviksi tekijöiksi. Sen sijaan ensikodissa asuminen vahvisti elämänhallintaa silloin, kun tuelle oli todellinen tarve, ja nuori oli valmis ottamaan apua vastaan. Nuorten oma asenne ja motivaatio vaikuttivat suuresti ensikodissa viihtymiseen ja sieltä saatuihin oppimiskokemuksiin. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että ensikoti ei vastannut kaikkien nuorten kohdalla niitä odotuksia, joita sen toiminnalle ja käytännöille oli etukäteen asetettu.