Kokemuksista kehittämisehdotuksiin : Bikva-Arviointitutkimus Savonlinnan mielenterveyspalvelujen avohoidosta

Abstract

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen vaatii käyttäjien odotusten ja palvelukokemusten ymmärtä-mistä. Suomessa käyttäjien osallistaminen on erityisen ajankohtaista lainsäädännön ja suositusten anta-man ohjauksen vuoksi. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli arvioida Savonlinnan seudun mielenterveys-työn perustason avopalveluja keräämällä ja analysoimalla asiakkaiden kokemuksia. Teimme opinnäyte-työmme Bikva-arviointimallilla, jonka lähtökohtana on tuoda esille asiakkaiden näkemyksiä palvelujen laadusta ja vaikuttavuudesta.

Haimme vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Kuinka mielenterveyspalvelujen avohoito vastaa asiakkaiden tarpeisiin? 2. Kuinka asiakkaat kokevat osallisuutta mielenterveyspalvelujen avohoidossa? 3. Millaisia tarpeita palvelujen kehittämiseen asiakaslähtöisesti on Savonlinnan alueella? Aineisto kerättiin viidellä ryhmähaastattelulla, jotka toteutettiin palvelujen käyttäjille, työntekijöille sekä johtavassa asemassa oleville henkilöille. Kuhunkin asiakashaastatteluun (3) osallistui neljä henkilöä, yh-teensä kaksitoista mielenterveyspalvelujen käyttäjää. Työntekijätason haastatteluihin osallistui viisi avo-palveluiden työntekijää, ja johtotason haastatteluun neljä henkilöä. Bikva-arviointimallin periaatteet ohja-sivat haastatteluprosessissamme asiakkaiden kokemustiedon siirtymistä työntekijätasolle ja sen jälkeen johdolle. Poliittisten päättäjien tietoisuuteen haastattelujen tulokset saatettiin kertomalla ne kaikille kun-talaisille avoimessa mielenterveysfoorumissa.

Tämän arviointitutkimuksen tulokset osoittivat, ettei mielenterveyspalvelujen kehittäminen alueellamme vaadi merkittäviä henkilöstön lisäyksiä tai toimintojen muutoksia asiakkaiden näkökulmasta. Pikemmin-kin on kyse luottamukseen, kokemusten jakamiseen sekä yhteistyömallien suunnitelmallisuuteen liitty-vistä kehittämiskohteista. Asiakkaiden pysyminen muutosten mukana sekä suhtautuminen muutoksiin ja kehittämiseen on riippuvainen osallisuuden kokemuksista. Lisäksi tulostemme perusteella tehtyjen kehittämisehdotusten jatkotyöstäminen edellyttää eri toimijoiden yhteisten kehittämistavoitteiden laati-mista esimerkiksi mielenterveysstrategian muodossa.

The development of social and health care services requires understanding of the clients’ experiences and expectations. Participatory approach with clients is especially current in Finland due to guidance given by legislation and recent guidelines. The main goal of this THESIS was to evaluate and analyse non-institutional mental health care and services in Savonlinna region through collecting and analysing clients’ experiences. This analysing and evaluating was done by using BIKVA model, an evaluation and quality enhancement method which aims to highlight and disclose clients’ views, experiences and opinions regarding the quality and efficacy of the service system.

In this THESIS we approached the theme with three following questions: 1. How do non-institutional mental health care and services meet the needs of the clients? 2. How do the clients interviewed participa-tion in the non-institutional mental health care and service system? 3. What kind of needs are there in Savonlinna region for the development of the services from the point of view of client-orientation and participatory approach? The data was collected through five group interviews, which were carried out with the users of the mental health care services, people working in the sector, and those in executive positions in the field. Each client interview (3) was taken part by four people, so in all twelve people using mental health care services were interviewed. Employee interviews were carried out with five people working in the non-institutional mental health care sector, and from the executive level there were four interviewees. The principles of Bikva evaluation model directed our interview processes so that the clients’ experiential knowledge was passed on to employee level, and after that to the executive level. The results from the analysis were brought to the awareness of the local policymakers in a public mental health forum, which was open to all the citizens of the region. The findings of this evaluation study provide evidence that the development of mental health care and services in Savonlinna region does not demand significant increase in personnel resources or changes in procedures. On the contrary, there is a need for developing trust, opportunities for sharing experiences, and orderliness of cooperation models. Whether or not the clients can keep up with the changes taking place in the field, and how they react and want to take part in developing those changes depends on their experiences of participation and involvement. In addition to that, the developmental suggestions made in this thesis on the grounds of the findings of the analysis could be executed and refined through compiling of a shared set of development goals for all the different actors working in the field. This could be done for example in the form of a collaborative mental health strategy.