"Haluaisin oppia rakastamaan itseäni, en lukemia vaa'assa" : syömishäiriön vaikutukset äitiyteen ja perhe-elämään, saatu tuki ja tuen tarve

Abstract

Opinnäytetyöni tarkoituksena on selvittää syömishäiriötä sairastavien tai siitä parantuneiden äitien kokemuksia syömishäiriön vaikutuksista äitiyteen ja perhe-elämään, sekä äidiksi tulemisen vaikutusta syömishäiriön ilmenemiseen naisten elämässä. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään naisten syömishäiriöön saamaa tukea ja hoitoa, kokemuksia saadusta hoidosta ja tuesta sekä tukimuotojen kehittämisehdotuksia.

Kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Haastateltavat valikoituivat internetin naisille ja äideille suunnatuilta keskustelupalstoilta. Haastatteluja on yhteensä kahdeksan, joista yksi on tehty kasvotusten ja loput seitsemän sähköpostin välityksellä. Haastattelun teemat ovat äitiys ja perhe-elämä, palvelujärjestelmän tarjoama tuki ja tuen tarve sekä selviytyminen ja tulevaisuus. Tutkimukseen osallistuminen ei edellytä syömishäiriödiagnoosia.

Tuloksista ilmenee, että suurimmalla osalla haastatelluista syömishäiriön vaikutukset ovat helpottaneet tai loppuneet kokonaan raskausaikana. Puolella naisista on ollut syömishäiriöoireita raskauden jälkeen, mikä on aiheuttanut ponnisteluja perhearjessa. Keskusteleminen syömishäiriöstä perheen kanssa ei ole helppoa. Perheen suhtautuminen syömishäiriöön on ollut hämmentynyttä ja neuvotonta, mikä on aiheuttanut kommunikaatio-ongelmia. Puolet haastatelluista kokee kuitenkin saaneensa tukea perheeltä ja parhaiten syömishäiriön kanssa jaksamisessa on auttanut oma perhe.

Hoitoa ja tukea palvelujärjestelmältä on saanut kuusi naista, eli suurin osa haastatelluista. Hoito on ollut terapiaa, käyntejä mielenterveystoimistossa, päiväosastohoitoa ja osastohoitoa syömishäiriöyksikössä sekä ravitsemusterapiaa. Suurin osa kokee myös hyötyneensä hoidosta. Ainoastaan kaksi on jäänyt ilman hoitoa ja tukea. Puolet haastatelluista kokee tarvinneensa lisäksi muunlaista hoitoa ja tukea. Huomionarvoista on, että hoidosta hyötyneistä kolmen mielestä hoitohenkilökunnan asenteissa ja toiminnassa on parantamisen varaa. Haastatellut toivovat, että tulevaisuudessa lasten ja nuorten hyvinvointiin kiinnitetään enemmän huomiota. Muita kehittämistoiveita ovat hoidon saamisen helpottuminen, vastuukysymysten selkeytyminen, hoidon muuttuminen kokonaisvaltaisemmaksi ja pidempikestoiseksi. Omaan tulevaisuuteensa suurin osa haastatelluista suhtautuu positiivisesti, sillä syömishäiriöstä paraneminen on alussa tai jo pidemmällä.

The purpose of this Bachelor’s thesis is to find out experiences of the impacts of an eating disorder on motherhood and family life of mothers who suffer from an eating disorder or who have recovered from an eating disorder. In addition, this research clarifies how becoming a mother has affected the occurrence of an eating disorder, what kind of care and support these mothers have received, how they have experienced the received care and support and how they would improve services for mothers who suffer from an eating disorder.

The qualitative research was carried out as semi-structured theme interviews. The interviewees were selected from the internet forums for women and mothers. One of the eight interviews is a face-to-face interview, the remaining seven are e-mail answers. The interview themes are motherhood and family life, support from the service system and need of support, and survival and future. Participating in the research doesn’t require an eating disorder diagnosis.

The results show that the effect of an eating disorder has diminished or disappeared during pregnancy. After the pregnancy half of the interviewees report of recurrent or incipient symptoms, which is why mothers have striven harder for the family. The discussion of the eating disorder in the family has not been easy. The family has reacted abashed and helplessly to the mother’s eating disorder, which has created communication problems. Yet half of the interviewees experience that the family has supported them and that the family has been important in their fight against eating disorder.

The majority of the interviewees, six women, have received care and support from the service system: therapy, nutrition therapy, visits at the mental health center, medical care at the ward and day care ward at the eating disorder unit. The majority have benefited from the care and support, only two of the interviewees have not received any care or support. Half of the interviewees would have wanted additional care and support. Notable is that tree of the interviewees who have benefited from the care and support view that nursing staff have to improve their attitudes and procedures. In the future more attention should be paid to the wellbeing of children and the young. The interviewees hope also that in the future care is more holistic, more easily available, longer lasting and that responsibility issues are solved. The majority of the interviewees see their future positively because their recuperation has started recently or earlier.