Haasteet huonokuntoisen potilaan hoidon jatkuvuudessa : Lähettävän osaston näkökulma

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata neurokirurgisen osaston hoitotyön toimintatapoja potilaan siirtyessä jatkohoitopaikkaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää jatkohoitoon siirtyvän potilaan hoitotyön ohjausta. Lisäksi tavoitteena oli kehittää opinnäytetyöntekijöiden tietämystä kyseisestä aiheesta.

Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin neurokirurgiselta vuodeosastolta haastattelemalla neljää osaston sairaanhoitajaa. Saatu aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Tulosten perusteella hoitajilta saatiin yhteneväisiä vastauksia liittyen huonokuntoisen potilaan siirtoon. Hoitajat pitivät tärkeänä, että hoitotyön yhteenvedosta tulee selkeästi esille perusasiat, kuten päivittäiset toiminnot. Sairaanhoitajat korostivat myös, että on tärkeää merkitä hoitotyön yhteenvetoon, miten potilaan kanssa kommunikoidaan. Haastateltavat kokivat tärkeäksi, että potilaan jatkohoitopaikka järjestyy potilaan hoidon kannalta potilaalle optimaaliseen hoitopaikkaan. Haasteena sairaanhoitajat pitivät, että jatkohoitopaikoissa on ongelmallista trakeostomoidun potilaan hoito. Eniten kysymyksiä jatkohoitopaikka esittää potilaista, joilla on tehty trakeostomia. Opinnäytetyön tuloksissa korostui moniammatillisen yhteistyön merkitys ja tärkeys siirrettäessä huonokuntoista potilasta jatkohoitopaikkaan.

Tämä opinnäytetyö antaa tietoa neurokirurgisen vuodeosaston toimintatavoista siirrettäessä huonokuntoista potilasta jatkohoitoon. Opinnäytetyössä tulee myös esille mitä lähettävän osaston tulisi kehittää, jotta potilaan jatkohoito olisi vieläkin turvallisempaa. Tulosten perusteella esille nousee jatkohoitopaikan perehdytyksen tarve huonokuntoisen potilaan ja varsinkin trakeostomoidun potilaan hoitotyössä.

The purpose of this thesis was to look into the practices of neurosurgical unit when they are transferring a patient to another ward. The aim was to develop the guidelines of follow-up treatment for patients switching from nursing super-vision to make treatment even safer than it is now. In addition, the aim was to develop the authors’ understanding of the subject.

A qualitative research method was used in this thesis. The data was collected by interviewing four nurses of the neurosurgical ward. The data was analyzed using a data-oriented content analysis.

The results showed that nurses were consistent with the responses relating to the transfer of the patient. The nurses found it important that the nursing summary shows the essential information crearly. Nurses also emphasized that it is important to mark down, how to communicate with the patient. The majority of the interviewees felt that it is important that the patient's continued care arrangement is optimal for the patient. Nurses thought that it is challenging to take care of patients with tracheostomy in the follow-up treatment wards.

The results showed that the follow-up treatment wards need introduction to the needs of the patient, especially in the case of patients with tracheostomy. Most of the questions concerning continued care are related to patients with tracheostomy. The results also highlighted the importance of multi-professional collaboration when transferring a patient.