Arseeni ja fluoridi Keurusselän porakaivoissa
Maijanen, Harri (2012)
Maijanen, Harri
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121219271
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121219271
Tiivistelmä
Tässä työssä lähdettiin selvittämään Keuruun, Mänttä-Vilppulan, Ruoveden ja Virtain alueilla olevien porakaivojen vedenlaatua arseenin ja fluoridin osalta. Taajamien ulkopuolella olevat kotitaloudet käyttävät talousvetenään kaivovettä, joka yhä useammin otetaan nykyisin pora-kaivosta. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asetuksen 401/2001 pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksia ja valvontatutkimuksia, jonka mukaan arseenille on annettu raja-arvo 10 μg/L ja fluoridille 1,5 mg/L. Työssä haluttiin selvittää kuinka paljon raja-arvon ylityksiä esiintyy sekä sitä, voidaanko ylityksissä tai kohonneissa pitoisuuksissa havaita maantieteellistä keskittymistä tai kallioperästä johtuvaa riippuvuutta.
Tutkimuksessa oli mukana 304 vesianalyysia. Tulokset jaettiin molempien aineiden osalta kohonneisiin pitoisuuksiin ja raja-arvon ylityksiin. Kaivon maantieteellistä sijaintia edusti kiinteistön osoite, jonka perusteella saatiin karttakoordinaatit. Sekä kohonneet arvot että yli-tykset koottiin taulukkolaskentaohjelmaan karttakoordinaatteina ja sieltä edelleen paikkatieto-ohjelmaan. Paikkatieto-ohjelmaan oli rekisteröity kallioperäkartta, jonka päälle koholla olevat ja raja-arvon ylitykset lisättiin tasoina omilla värisymboleillaan.
Arseenin kohdalla 10 kaivoa 137:stä oli koholla tai ylitti raja-arvon. Fluoridilla vastaavat luvut olivat 51kaivoa 167:sta. Arseenin esiintyminen alueella on yleisesti ottaen satunnaista ja vä-häistä. Liuskeisessa kallioperässä riski arseenille näyttäisi kuitenkin olevan hiukan muita kivilajeja suurempi. Fluoridin tapauksessa graniitti on kivilajina riskiä lisäävä. Granodioriitis-sa näkyy sama, mutta kuitenkin heikompana. Keuruulla samoin kuin Virroilla on tiettyjä alu-eita, joissa riski fluoridin esiintymiselle haitallisessa määrin on todellinen.
Tulosten perusteella voidaan jatkossa antaa perusteltu suositus fluoridin tutkimiselle, mikäli porakaivo sijaitsee tietyssä kallioperässä tai muuten tunnistetulla riskialueella. Tuloksia voi-daan siten jatkossa hyödyntää käytännön neuvonta- ja valvontatyössä.
Tutkimuksessa oli mukana 304 vesianalyysia. Tulokset jaettiin molempien aineiden osalta kohonneisiin pitoisuuksiin ja raja-arvon ylityksiin. Kaivon maantieteellistä sijaintia edusti kiinteistön osoite, jonka perusteella saatiin karttakoordinaatit. Sekä kohonneet arvot että yli-tykset koottiin taulukkolaskentaohjelmaan karttakoordinaatteina ja sieltä edelleen paikkatieto-ohjelmaan. Paikkatieto-ohjelmaan oli rekisteröity kallioperäkartta, jonka päälle koholla olevat ja raja-arvon ylitykset lisättiin tasoina omilla värisymboleillaan.
Arseenin kohdalla 10 kaivoa 137:stä oli koholla tai ylitti raja-arvon. Fluoridilla vastaavat luvut olivat 51kaivoa 167:sta. Arseenin esiintyminen alueella on yleisesti ottaen satunnaista ja vä-häistä. Liuskeisessa kallioperässä riski arseenille näyttäisi kuitenkin olevan hiukan muita kivilajeja suurempi. Fluoridin tapauksessa graniitti on kivilajina riskiä lisäävä. Granodioriitis-sa näkyy sama, mutta kuitenkin heikompana. Keuruulla samoin kuin Virroilla on tiettyjä alu-eita, joissa riski fluoridin esiintymiselle haitallisessa määrin on todellinen.
Tulosten perusteella voidaan jatkossa antaa perusteltu suositus fluoridin tutkimiselle, mikäli porakaivo sijaitsee tietyssä kallioperässä tai muuten tunnistetulla riskialueella. Tuloksia voi-daan siten jatkossa hyödyntää käytännön neuvonta- ja valvontatyössä.