Lastensuojelun jälkihuollettavien tarpeet ja tukemisen muodot

Abstract

Lastensuojelun jälkihuollon päämääränä on saattaa lapsi takaisin kotiin tai nuori itsenäiseen elämään. Kunnalla on velvollisuus järjestää sijoituksen päättäneelle lapselle tai nuorelle asianmukainen jälkihuolto, mutta jälkihuollon toteuttaminen on kirjavaa ja toteuttajia on useita. Kuinka integroituminen yhteiskuntaan onnistuu, kun taustalla on sijoitus kodin ulkopuolelle, siihen johtaneet syyt ja siitä johtuneet seuraukset sekä kuinka lastensuojelun jälkihuolto voi tukea nuoren itsenäistymisprosessia?

Opinnäytetyömme tilaaja on Sosiaaliasema Satama Tampereelta, joka vastaa Tampereen alueella 18-20-vuotiaiden lastensuojelun jälkihuollosta. Pyrimme selvittämään opinnäytteessämme, kuinka Satama tukee nuoren itsenäistymistä jälkihuollossa ja mitä nuoret kokevat tarpeikseen siirtyessään sijoituksesta itsenäiseen elämään. Edellä mainittujen lisäksi erittelemme sekä nuorten että jälkihuollon työntekijöiden näkemyksiä itsenäistyvän nuoren tarpeista jälkihuollossa. Opinnäytteemme on kvalitatiivinen tutkimus, jossa aineistonkeruumenetelmänä käytämme teemahaastattelua. Haastattelimme viittä nuorta ja kolmea jälkihuollon työntekijää.

Sosiaaliasema Sataman asiakkaat olivat tyytyväisiä Sataman toimintaan. Nuoret kokivat, että heidän tarpeisiinsa oli vastattu, ja Sataman jälkihuolto oli auttanut heitä itsenäistymisprosessissa. Aineistosta nousseet erot nuorten ja työntekijöiden välillä puhuivat lastensuojelun jälkihuollon yksilöllistämisen puolesta ja siitä, että itsenäistyminen ja siihen liittyvät haasteet koetaan hyvin henkilökohtaisesti.

Child protection's aftercare goal is to bring the child back home or young person to live independently. Municipalities are responsible of providing an appropriate aftercare to people who have ended accommodation, but ways of practising the aftercare is varied and there are several implementers. How integration into society succeeds when in the background there is an placement outside the home, the reasons what caused it and its consequences, as well as how the child protection's aftercare can support their independence process?

Subscriber of our study is Sosiaaliasema Satama from Tampere, which is responsible of child protection aftercare for people aged between 18 to 20 in the area of Tampere. In our thesis we wanted to investigate how Satama supports young people's progress of becoming independent in aftercare and what young people feel as their needs in the progress towards independent living. In addition of the things listed above, we specify the adolescents as well as the after-care workers views regarding on the needs of the young in aftercare. Our thesis is a qualitative study in which we used interviews as a data collection method. We interviewed the five adolescents and three aftercare professionals.

Customers of Sosiaaliasema Satama were satisfied with the operation of the facility. Young people felt that their needs were met, and Satama’s child protection’s aftercare had helped their independence process. Differences between the views of young people and workers spoke on behalf of children's aftercare individualization, and that the independence and the challenges faced are felt very personally.