Valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemukset lääkehoito-osaamisensa kehittymisestä koulutuksen aikana
Lehtinen, Marika (2012)
Lehtinen, Marika
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121319336
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121319336
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää opiskeluidensa loppuvaiheessa olevien sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden käsityksiä siitä, miten heidän lääkehoidollinen osaaminen on kehittynyt koulutuksen aikana. Opinnäytetyön tavoitteena oli lääkehoito-opetuksen ja lääkehoitopassin kehittäminen Satakunnan ammattikorkeakoulun Rauman toimipisteessä ja tuloksia voitaisiin käyttää myös kansallisella tasolla lääkehoito-opetuksen kehittämiseksi.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan Rauman toimipisteen valmistuvilta sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoilta keväällä 2012. Tutkimuksen otos koostui viimeiseen harjoitteluun osallistuneista opiskelijoista (N=26) ja tutkimukseen osallistui yhteensä 12 sairaanhoitaja- ja terveydenhoitaja opiskelijaa eli vastausprosentti oli 46,2 %. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin avointa kyselylomaketta, joka sisälsi yhden avoimen kysymyksen. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulokset osoittivat, että kaikki kyselyyn vastanneet olivat mielestään kehittyneet lääkehoito-osaamisessaan koulutuksen aikana. Opiskelijoiden mielestä hoitotyön harjoittelut olivat paras keino lääkehoito-osaamisen kehittämiseen. Koulusta saatavan teoriaopetuksen lääkehoito-osaamisen kehittymiseen koettiin olevan vähäinen, vaikka osa kertoikin saaneensa teoriaopinnoista ”kivijalan” tietojen kartuttamiselle. Lääkehoitopassin vaatimusten ja kriteerien koettiin olevan laajat ja osaksi jopa vaikeaselkoiset.
Uusimalla tutkimus parin vuoden kuluttua saataisiin tietoa siitä, onko opiskelijoiden lääkehoito-osaaminen kehittynyt samalla tavalla, kuin tämän tutkimuksen aikaan. Tutkimuksesta voitaisiin saada myös tietoa, onko lääkehoitopassin käyttö koko opintojen ajan vaikuttanut lääkehoito-osaamisen kehittymisen itsearvioitiin. Olisi myös mielenkiintoista tehdä tutkimus lääkehoitopassin käytön kokemuksista, niille jotka sitä ovat käyttäneet koko opintojensa ajan.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan Rauman toimipisteen valmistuvilta sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoilta keväällä 2012. Tutkimuksen otos koostui viimeiseen harjoitteluun osallistuneista opiskelijoista (N=26) ja tutkimukseen osallistui yhteensä 12 sairaanhoitaja- ja terveydenhoitaja opiskelijaa eli vastausprosentti oli 46,2 %. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin avointa kyselylomaketta, joka sisälsi yhden avoimen kysymyksen. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulokset osoittivat, että kaikki kyselyyn vastanneet olivat mielestään kehittyneet lääkehoito-osaamisessaan koulutuksen aikana. Opiskelijoiden mielestä hoitotyön harjoittelut olivat paras keino lääkehoito-osaamisen kehittämiseen. Koulusta saatavan teoriaopetuksen lääkehoito-osaamisen kehittymiseen koettiin olevan vähäinen, vaikka osa kertoikin saaneensa teoriaopinnoista ”kivijalan” tietojen kartuttamiselle. Lääkehoitopassin vaatimusten ja kriteerien koettiin olevan laajat ja osaksi jopa vaikeaselkoiset.
Uusimalla tutkimus parin vuoden kuluttua saataisiin tietoa siitä, onko opiskelijoiden lääkehoito-osaaminen kehittynyt samalla tavalla, kuin tämän tutkimuksen aikaan. Tutkimuksesta voitaisiin saada myös tietoa, onko lääkehoitopassin käyttö koko opintojen ajan vaikuttanut lääkehoito-osaamisen kehittymisen itsearvioitiin. Olisi myös mielenkiintoista tehdä tutkimus lääkehoitopassin käytön kokemuksista, niille jotka sitä ovat käyttäneet koko opintojensa ajan.