Laulunopettaja äänikouluttajana : kompetenssi ja kokemuksia

Abstract

Ääniongelmista kärsii yhä useampi, ja varsinkin ammattiäänenkäyttäjien osuus tuosta joukosta on suuri. Tietoisuutta lisäävää ja ennaltaehkäisevää äänikoulutusta tai korjaavaa ääniterapiaa antavat monet tahot hierojista puheterapeutteihin, mutta mihin kohtaan tuota eri toimijoiden kenttää laulunopettaja sijoittuu? Onko laulunopettajalla kompetenssia antaa muutakin äänenkäytön koulutusta kuin laulunopetusta? Millaista tuo laulunopettajan antama äänikoulutus voisi käytännössä olla?

Tässä työssä edeltäviin kysymyksiin pyritään vastaamaan kahden tekijän ja metodin avulla. Lukujen 2 – 6 painopiste on Reetta Lehtosen tekemässä haastattelututkimuksessa. Vokologian ja logopedian asiantuntijoita haastattelemalla ja vastaukset teemoittamalla on selvitetty erityisesti kysymystä laulunopettajan kompetenssista. Luvut 7 – 10 sisältävät Heidi Pihakiven reflektoivan raportin äänikoulutuksesta, joka järjestettiin Salon kansalaisopistossa syksyllä 2011. Omat kokemukset opettamisesta äänenkäytön ja –huollon kurssilla antavat yhden vastauksen siihen, millaista opetusmenetelmää laulunopettaja voisi äänikouluttajana toimiessaan käyttää.

Asiantuntijoiden arviot laulunopettajan kompetenssista vaihtelevat hyvinkin kriittisistä varovaisen myötämielisiin. Laulunopettaja voi toimia myös äänikouluttajana, mutta tiettyjen raamien ja reunaehtojen sisällä. Samansuuntaiseen päätelmään päädytään myös omien kokemusten perusteella. Laulunopettajan tulisi äänikouluttajana pysyä omalla mukavuusalueellaan ja rajata opetuksensa sisältö koskemaan lähinnä sellaisia asioita, jotka ovat kaikelle äänenkäytölle yhteisiä.

A growing number of people are suffering from voice problems and especially the amount of vocal professionals within this group is considerable. Training which increases people’s knowledge of their voices and prevents problems or corrective vocal therapy can be received from several different quarters from masseurs to speech therapists but where does a singing teacher fit in within this field of different professionals? Does a singing teacher have the competence to offer instruction in other fields of voice production besides singing? What would this voice training given by a singing teacher be like in practice?

This paper tries to answer the aforementioned questions with the help of two writers and methods. The focus of chapters 2 – 6 is Reetta Lehtonen’s interview study. Interviewing vocology and logopaedics experts and organizing the answers by themes are used to find the answer to the question about singing teacher’s competence. Chapters 7 – 10 include Heidi Pihakivi’s reflective report about a voice training course held in Salo open college during the autumn of 2011. Personal experiences as a teacher of a course on voice production and maintenance present one alternative of the kind of teaching method a singing teacher could use as a voice training teacher.

The experts’ opinions of singing teachers’ competence vary from very critical to cautiously favourable. A singing teacher can offer voice training but within certain framework and under certain circumstances. Personal experiences produce similar conclusions. Singing teachers should stay within their own comfort zones and limit the content of their teaching to things common to all voice production.