Kuurosokeuden psyykkiset ja sosiaaliset seurannaisvaikutukset aikuisiällä

Abstract

Kuurosokeus on harvinainen yhdistelmävamma, joka kuntoutusohjauksen näkökulmasta asettaa erityisiä haasteita työntekijälle. Kuntoutusprosessia suunniteltaessa ja ohjattaessa on kyettävä tunnistamaan niitä toimintarajoitteita, joita tämä kaksoisaistivamma kuurosokealle henkilölle aiheuttaa. Tunnistamisen kautta mahdollistuu oikea-aikainen ja sisällöltään kuurosokean tarpeisiin vastaava kuntoutumisen tukeminen.

Opinnäytetyö on jatkoa Toisenlainen toimintaympäristö –projektissa (2009 – 2011) aloitetulle kuurosokeuden seurannaisvaikutusten kartoitustyölle. Opinnäytetyön tehtävänä oli tarkentaa psyykkisiä ja sosiaalisia seurannaisvaikutuksia sekä niihin vaikuttavia taustatekijöitä. Tavoitteena oli myös tarkastella niiden merkitystä kuntoutusohjaustyössä ja tuoda esiin kuntoutuksen ongelmakohtia tähän haasteelliseen erityisryhmään liittyen.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena. Aineistoa kerättiin avoimella kyselylomakkeella ja teemahaastatteluilla yhteensä 14 kuulonäkövammaiselta. Analysointimenetelmänä käytettiin teemoitteluun perustuvaa sisällönanalyysia. Tutkimuksen tuloksista on nähtävissä, että kuulonäkövamma aiheuttaa lukuisia psyykkisiä ja sosiaalisia seurannaisvaikutuksia aikuisiällä. Vaikutukset ovat sekä suoria että välillisiä ulottuen monentasoisesti yksilöön ja hänen lähipiiriinsä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kuntoutusohjauksessa on erityisesti huomioitava kuulonäkövamman seurannaisvaikutusten ketjumaisuus biopsykososiaalisesta näkökulmasta. Toimintarajoitteiden yhteisvaikutus on enemmän kuin osiensa summa ja johtaa osallisuuden rajoittumiseen kaikilla elämänalueilla.

Deafblindness is a rare combination of disabilities which from the point of view of rehabilitation counseling produces special challenges to the worker. When planning and directing the rehabilitation process one has to recognize the functional restrictions that this dual sensory impairment causes to the person with deafblindness. This recognition makes it possible to support the kind of rehabilitation which meets the needs of the deafblind person as far as the timing and content are concerned. The bachelor's thesis is a continuation to the mapping work of the impact of deafblindness started in A different kind of functional environment -project (Toisenlainen toimintaympäristö -project 2009-2011). The aim of the bachelor's thesis was to specify the mental and social impact and the background factors influencing them. The purpose was also to study their significance in rehabilitation counseling and bring up the problems of rehabilitation concerning this challenging special group.

The research was carried out as a qualitative study. The material was collected from 14 persons with deafblindness using an open questionaire and theme interviews. The method used to analyse the material was content analysis based on different themes. The research results show that visual and hearing impairment causes numerous mental and social consequences at the adult age. The impact can be both direct and indirect and affect the individual and those close to him on several levels. As a result it can be stated that the chainlike quality of the impact of the visual and hearing impairment has to be taken into consideration in rehabilitation from the bio-psycho- social point of view. The joint effects of the functional restrictions are more than the sum of its parts and lead into participation restrictions in all sectors of life.