Ihanne-esimiestä etsimässä : Y-sukupolven näkemyksiä hyvästä johtajasta hotelli-, ravintola- ja matkailualalla
Repo, Tea (2012)
Repo, Tea
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121619639
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121619639
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka tavoitteena on löytää kuvaus ihanne-esimiehestä vieraanvaraisuusalan opiskelijoiden näkökulmasta. Työ on vertaileva tutkimus, jonka tarkoituksena on testata vanhemman lehtorin Kari Nurmisen samanaiheisen tutkimuksen luotettavuutta. Toimeksianto tälle työlle tuli maaliskuussa 2012, kun haluttiin tietää, millaisia tuloksia eri lähtökohdissa olevat opettaja ja opiskelija voivat saada saman aineiston pohjalta.
Molemmissa tutkimuksissa on käytetty Nurmisen keräämää aineistoa HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun päivittäisjohtamisen kurssilta vuosilta 2007–2011. Tutkimus toteutettiin laadullisella menetelmällä, jossa käytettiin aineistolähtöistä lähestymistapaa siten, ettei aiheeseen liittyvään teoriaan tutustuttu ennen tutkimuksen valmistumista. Näin ollen työn teoria pohjautuu aineiston tulkintoihin ja tuloksiin.
Aineisto koostuu pääosin Y-sukupolven edustajien ajatuksista, joten hyvän johtajuuden teoreettisten määritelmien lisäksi tarkasteltiin myös Y:n asenteita johtajuutta kohtaan. Y-sukupolvella tarkoitetaan vuosina 1980–2000 syntyneitä nuoria. Vaativa Y on jo osittain astunut työelämään vilkastuttaen johtajuuden murrosaikaa. Y janoaa huomiota, palautetta ja joustavuutta, jota se on tottunut pienestä asti saamaan. Y on tottunut myös epävarmuuteen, joten se kokee luottamuksen ja sitoutumisen haastaviksi. Työ ei ole sille elämän suurin arvo.
Tutkimuksessa päädyttiin seitsemään pääkategoriaan: humaani, vuorovaikutustaidot, luottamus, kannustava, ammattitaitoinen, mukana toiminnassa ja tilannetaju. Tuloksissa korostuvat tasapuolisuus, inhimillisyys, vuorovaikutus, luottamus ja kannustaminen, jotka ovat Y-sukupolvelle ominaisia. Tutkimus ei tarjoa absoluuttisia vastauksia, mutta syventää Y:n näkemystä hyvästä esimiehestä. Tutkimuksessa onnistuttiin hyvin.
Prosessin lopuksi vertailtiin tätä ja Nurmisen tekemää tutkimusta keskenään. Otsikkotasolla onnistuttiin saamaan melko samanlaisia tuloksia. Sisällöissä oli havaittavissa joitakin mielenkiintoisia tulkintaeroja johtuen mahdollisesti erilaisista lähtökohdista. Eroavaisuuksien lisäksi tuloksista löytyi myös samoja suuntauksia.
Molemmissa tutkimuksissa on käytetty Nurmisen keräämää aineistoa HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun päivittäisjohtamisen kurssilta vuosilta 2007–2011. Tutkimus toteutettiin laadullisella menetelmällä, jossa käytettiin aineistolähtöistä lähestymistapaa siten, ettei aiheeseen liittyvään teoriaan tutustuttu ennen tutkimuksen valmistumista. Näin ollen työn teoria pohjautuu aineiston tulkintoihin ja tuloksiin.
Aineisto koostuu pääosin Y-sukupolven edustajien ajatuksista, joten hyvän johtajuuden teoreettisten määritelmien lisäksi tarkasteltiin myös Y:n asenteita johtajuutta kohtaan. Y-sukupolvella tarkoitetaan vuosina 1980–2000 syntyneitä nuoria. Vaativa Y on jo osittain astunut työelämään vilkastuttaen johtajuuden murrosaikaa. Y janoaa huomiota, palautetta ja joustavuutta, jota se on tottunut pienestä asti saamaan. Y on tottunut myös epävarmuuteen, joten se kokee luottamuksen ja sitoutumisen haastaviksi. Työ ei ole sille elämän suurin arvo.
Tutkimuksessa päädyttiin seitsemään pääkategoriaan: humaani, vuorovaikutustaidot, luottamus, kannustava, ammattitaitoinen, mukana toiminnassa ja tilannetaju. Tuloksissa korostuvat tasapuolisuus, inhimillisyys, vuorovaikutus, luottamus ja kannustaminen, jotka ovat Y-sukupolvelle ominaisia. Tutkimus ei tarjoa absoluuttisia vastauksia, mutta syventää Y:n näkemystä hyvästä esimiehestä. Tutkimuksessa onnistuttiin hyvin.
Prosessin lopuksi vertailtiin tätä ja Nurmisen tekemää tutkimusta keskenään. Otsikkotasolla onnistuttiin saamaan melko samanlaisia tuloksia. Sisällöissä oli havaittavissa joitakin mielenkiintoisia tulkintaeroja johtuen mahdollisesti erilaisista lähtökohdista. Eroavaisuuksien lisäksi tuloksista löytyi myös samoja suuntauksia.