TOPEX - Turvallisen työssäoppimispaikan kehittämismalli
Perttinä, Harri (2012)
Perttinä, Harri
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2012

Creative Commons Attribution-NonCommercial 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121119031
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121119031
Tiivistelmä
Kehittämistyön tavoitteena oli laatia kehittämismalli, jonka avulla tuotannolliset organisaatiot voivat muodostaa organisaation eri toimintojen työpisteistä tai -tehtävistä ammatillisten perustutkintojen tutkinnon osien työssäoppimisvaatimuksia vastaavia oppimispisteitä ja -ympäristöjä sekä luoda organisaatiosta tai organisaatioon turvallisen työssäoppimispaikan yhteistyössä ammatillisen oppilaitoksen kanssa.
Työn toteutuksessa oli kaksi vaihetta. Helmi - kesäkuussa 2012 laadittiin Keuruun kaupungin työllisyyspalveluiden Navikka Toimintakeskuksen palvelu- ja työpajaympäristöihin TOP Navikka -käsikirja, joka sisältää toimintatavat ja työkalut työpisteiden ja -tehtävien kuvaamiseksi tiettyjen ammatillisten perustutkintojen tutkinnon osien työssäoppimisvaatimuksia vastaaviksi oppimispisteiksi. Käsikirja kuvaa myös menetelmän työssäoppimispisteiden integroimiseksi tutkinnon osiin. Elo - lokakuussa 2012 TOP Navikka -käsikirjan pohjalta kehitettiin TOP Navikka -konsepti, jonka avulla Keuruun kaupungin eri toiminnot voivat suunnitella ja käynnistää ammatillisen peruskoulutuksen työssäoppimisen toteutusta. Kehittämistyökaluna käytettiin Balanced Scorecard (BSC) -mallia. TOP Navikka -konseptin pohjalta laadittiin kaikkien tuotannollisten organisaatioiden käyttöön TOPEX -kehittämismalli ammatillisen peruskoulutuksen työssäoppimisen järjestämistä varten.
Kehittämistyön keskeinen tulos on TOPEX -kehittämismalli, joka toimii tuotannolliseen ympäristöön muodostettavan työssäoppimispaikan strategisen ja operatiivisen suunnittelun ja johtamisen laajana menetelmänä sisältäen keskeiset työssäoppimisen järjestämisen toimintatavat: oppimispisteiden kuvaamisen, oppimispisteiden yhteiset menetelmät, työssäoppimisprosessin, integroinnin organisaation strategiaan ja johtamisjärjestelmään, tuloskortit, arviointimallin sekä työkalut.
TOPEX -mallia käytetään hallitusohjelmaan kuuluvassa kuntakokeilussa Keuruulla v. 2013 - 2015. Malli on hyödynnettävissä kaikissa Suomen työllisyyshankkeissa. Mallin soveltajaorganisaatioita arvioidaan olevan 200 kpl vuonna 2016. Organisaatio voi käyttää TOPEX -mallia itsenäisesti tai asiantuntijan ohjaamana.
Työn toteutuksessa oli kaksi vaihetta. Helmi - kesäkuussa 2012 laadittiin Keuruun kaupungin työllisyyspalveluiden Navikka Toimintakeskuksen palvelu- ja työpajaympäristöihin TOP Navikka -käsikirja, joka sisältää toimintatavat ja työkalut työpisteiden ja -tehtävien kuvaamiseksi tiettyjen ammatillisten perustutkintojen tutkinnon osien työssäoppimisvaatimuksia vastaaviksi oppimispisteiksi. Käsikirja kuvaa myös menetelmän työssäoppimispisteiden integroimiseksi tutkinnon osiin. Elo - lokakuussa 2012 TOP Navikka -käsikirjan pohjalta kehitettiin TOP Navikka -konsepti, jonka avulla Keuruun kaupungin eri toiminnot voivat suunnitella ja käynnistää ammatillisen peruskoulutuksen työssäoppimisen toteutusta. Kehittämistyökaluna käytettiin Balanced Scorecard (BSC) -mallia. TOP Navikka -konseptin pohjalta laadittiin kaikkien tuotannollisten organisaatioiden käyttöön TOPEX -kehittämismalli ammatillisen peruskoulutuksen työssäoppimisen järjestämistä varten.
Kehittämistyön keskeinen tulos on TOPEX -kehittämismalli, joka toimii tuotannolliseen ympäristöön muodostettavan työssäoppimispaikan strategisen ja operatiivisen suunnittelun ja johtamisen laajana menetelmänä sisältäen keskeiset työssäoppimisen järjestämisen toimintatavat: oppimispisteiden kuvaamisen, oppimispisteiden yhteiset menetelmät, työssäoppimisprosessin, integroinnin organisaation strategiaan ja johtamisjärjestelmään, tuloskortit, arviointimallin sekä työkalut.
TOPEX -mallia käytetään hallitusohjelmaan kuuluvassa kuntakokeilussa Keuruulla v. 2013 - 2015. Malli on hyödynnettävissä kaikissa Suomen työllisyyshankkeissa. Mallin soveltajaorganisaatioita arvioidaan olevan 200 kpl vuonna 2016. Organisaatio voi käyttää TOPEX -mallia itsenäisesti tai asiantuntijan ohjaamana.