Omaishoitajan arjessa jaksaminen : "Se on pakko elää päivä kerrallansa"

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli saadun tiedon avulla kehittää järvenpääläisten omaishoitajien arjessa jaksamista. Opinnäytetyön kohderyhmä rajattiin toimeksiantajan toiveen mukaisesti. Kohderyhmäksi valittiin omaishoitajat jotka kuuluvat omaishoidontuen piiriin ja joiden omaishoidettavat ovat yli 65-vuotiaita. Opinnäytetyön yhteistyötahona oli Järvenpään kaupungin kotihoito.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää omaishoitajien näkökulmasta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista jaksamista ja tuen tarvetta. Tarkoituksena oli myös kartoittaa omaishoitajien jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä ja tukipalveluita sekä omaishoidon kehittämistarpeita.

Opinnäytetyötä varten haastateltiin kymmenen järvenpääläistä omaishoitajaa, jotka hoitivat puolisoaan tai vanhempaansa kotona. Kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin kahtena ryhmähaastatteluna ja yhtenä yksilöhaastatteluna. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineisto käsiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti.

Tutkimuksessa selvisi, että omaishoitajien fyysisen ja psyykkisen jaksamisen välille ei noussut merkittävää eroavuutta. Vaikka omaishoitajilla on vähän vapaa-aikaa, niin haastateltavista lähes kaikki pystyivät harrastamaan mieluisia asioita elämässään. Omaishoitajilla unenpuute ja väsymys olivat tavallista. Läheisten, ystävien ja vertaistuen merkitys nousivat merkittävään osaan omaishoitajien jaksamisessa. Kehittämistarpeiksi nähtiin mm. hoitopalkkion korotus ja verovapaus sekä intervallipaikkojen ja vanhusten päiväkotipaikkojen lisääminen. Kehittämisehdotuksena nousi esille myös omaishoidon tuen siirtäminen kunnilta Kelan tehtäväksi.

The main target of the study was to develop the wellbeing of caregiver coping in Järvenpää. The target group of the study was limited according to the wishes of the commissioner. The target group of the study was chosen to be the caregivers who received financial support for care giving and whose care recipients were over 65 years old. The cooperation partner in the study was Home Care Unit, Järvenpää.

The purpose of the study was to investigate caregivers’ physical, psychological and social coping and the need for support from their own perspective. The purpose was also to find out factors and support services affecting caregivings’ coping, as well as to find out the development needs in care giving.

For the study ten caregivers from Järvenpää were interviewed. They took care of their spouses or parents at home. One individual interview and two group interviews were carried out for the study. The method of the study was qualitative and it was implemented as a semi-structured theme interview. The results were analysed with content analysis.

The results indicated that there were no significant differences between physical and psychological coping. Even though the caregivers have little spare time almost all were able to be engaged in pleasant things in life. The lack of sleep and fatigue were common. Support from the family, friends and peer support were significant in the caregivers’ coping. A raise in the financial support they receive, as well as rendering it tax free were mentioned as targets for development. In addition, increasing the number of interval care places as well as day care places for the elderly were seen as developmental needs. As another suggestion for development was also mentioned transferring the financial support for caregiving from the municipalities to the Social Insure Institution.