Mene nuori museoon! : Miten Suomen käsityön museo saa nuoria kävijöitä palvelumuotoilun avulla?

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin palvelumuotoilun hyödyntämistä, jotta nuoria saadaan enemmän käymään Suomen käsityön museossa. Työssä keskityttiin erityisesti 18-30-vuotiaisiin ihmisiin. Työn tavoitteena oli selvittää käsitys palvelumuotoilusta sekä saavuttaa ymmärrys, mitä toimintatapoja ja työkaluja käytetään palvelumuotoilussa. Palvelumuotoilussa on tärkeää sisällyttää asiakas palvelun kehittämisen prosessiin, jotta ideat kumpuavat asiakkaiden oikeista tarpeista. Palvelumuotoilussa huomioidaan, miten pienetkin asiat voivat rikkoa palvelun yhtenäisyyden, joten kokonaiskuvan hahmottaminen on tärkeää.

Toisena näkökulmana Suomen käsityön museon toiminnan kehittämiseen oli elämystalous. Elämystalous keskittyy siihen miten, kokemusta voidaan saada elämyksiä ja sitä kautta saada erottautumista tekijä kilpailijoihin nähden. Elämystalous on kokonaisvaltainen näkökulma, jossa huomioidaan pieninkin tekijä.

Tutkimus toteutettiin mystery shoppingin avulla. Kolmetoista nuorta kävi tutustamassa museoon. Heidän vastausten pohjalta museon toiminnassa huomioitiin tekijöitä, joihin kannattaa museon kiinnittää huomiota. Tarkoituksena oli selvittää millä, tavalla nuoret kokevat nyt toiminnan ja mihin suuntaan toimintaa pitää kehittää, jotta he tulisivat asiakkaiksi.

Lopputuloksena syntyi kolmen asiakastyypin palvelupolkua ja yleiset kehitysehdotukset liittyen museon toimintaan.

In the thesis exploiting service design was examined, in order to make more young people visit The Craft Museum of Finland. The target group was the young people aged 18-30. The aim of the thesis was to find out what service design is and what methods are used in service design as well as how The Craft Museum of Finland can use the service design. In service design it is important to include the customer in the service development process, so that the ideas emerge from the customers’ needs. In service design also small matters can break the continuation of service. Therefore, perceiving the big picture is essential.

Another perspective of developing The Craft Museum of Finland was the experience economy which is focusing on how to make services into experiences and that way stand out of the competitors. The experience economy is an overall point of view, in which a smallest factor in taken into account.

The survey was performed by the mystery shopping method. Thirteen young people visited the museum. Based on their responses, the operations of the museum were reviewed, to be paid more attention to. The aim of the mystery shopping was to find out how young people considered the museum and how the operations should be developed to acquire young people to visit the museum.

As the results of the study three different kinds of service paths were created as well as general development suggestions regarding the museum operations.