Ravinteet kiertoon : Separoinnin vaikutus ravinteiden jakautumiseen
Korpinen, Katja (2012)
Korpinen, Katja
Hämeen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121920003
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121920003
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on osa Hämeen ammattikorkeakoulun ja MTT:n
Minkinlanta lannoitteeksi ammattikorkeakoulun ja tutkimuslaitoksen yhteisenä innovaationa – hanketta. Hankkeessa pyritään etsimään toimivia ratkaisuja fosforin kierrättämiseen mm. fosforirikasta minkin lantaa separoimalla ja pelletöimällä siitä lannoitetta. Lisäksi selvitettiin muiden lietelantojen soveltuvuutta separointiin. Naudan lietelannan nesteosa käytettäisiin lannoitteena ja kuivaosa kompostoitaisiin kuivikkeeksi. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka lietelannoissa oleva ravinteet kuten typpi ja fosfori, jakautuvat separoitaessa.
Separointiin käytettiin naudan ja minkin lietelantaa sekä mädätettyä puhdistamolietettä. Jokaisesta lietteestä otettiin näytteet lähtöaineesta, nesteosasta ja kuivaosasta. Lähtöaineesta otettiin kertanäyte sekä neste- ja kuivaosasta keräilynäytteet. Ravinteiden osalta näytteet tutkittiin Viljavuuspalvelu Oy:ssä. Kuiva-aineanalyysit tehtiin HAMK:n ympäristölaboratoriossa Hämeenlinnassa.
Saadut analyysitulokset etenkin mädätetyn puhdistamolietteen osalta olivat ristiriitaiset. Koska analysoidut näytteet olivat vain yhdestä separointikerrasta vaikuttaa saatuihin tuloksiin näytteenotto- ja analyysivirheet. Käytännössä tarvitaan jatkotutkimuksia luotettavien tulosten ja johtopää-tösten saamiseksi.
Tuloksena saatiin, että kuiva-ainepitoisuus nousi separoinnissa syötteiden 5 %:sta kuivajakeen 30 %:iin Kuiva-ainemäärityksiin pohjautuvan massatasetarkastelun tuloksena, syötteen massavirrasta muodostui nestejaetta n. 93 % ja kiintojaetta n. 7 %. Kuiva-aineesta noin kolmannes päätyi kiintojakeeseen. Typestä 90 % jäi nesteosaan ja fosforista vähemmän mutta tulosten tarkastelu ja johtopäätökset yksittäisten analyysitulosten pohjalta oli tässä epävarmaa.
Minkinlanta lannoitteeksi ammattikorkeakoulun ja tutkimuslaitoksen yhteisenä innovaationa – hanketta. Hankkeessa pyritään etsimään toimivia ratkaisuja fosforin kierrättämiseen mm. fosforirikasta minkin lantaa separoimalla ja pelletöimällä siitä lannoitetta. Lisäksi selvitettiin muiden lietelantojen soveltuvuutta separointiin. Naudan lietelannan nesteosa käytettäisiin lannoitteena ja kuivaosa kompostoitaisiin kuivikkeeksi. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka lietelannoissa oleva ravinteet kuten typpi ja fosfori, jakautuvat separoitaessa.
Separointiin käytettiin naudan ja minkin lietelantaa sekä mädätettyä puhdistamolietettä. Jokaisesta lietteestä otettiin näytteet lähtöaineesta, nesteosasta ja kuivaosasta. Lähtöaineesta otettiin kertanäyte sekä neste- ja kuivaosasta keräilynäytteet. Ravinteiden osalta näytteet tutkittiin Viljavuuspalvelu Oy:ssä. Kuiva-aineanalyysit tehtiin HAMK:n ympäristölaboratoriossa Hämeenlinnassa.
Saadut analyysitulokset etenkin mädätetyn puhdistamolietteen osalta olivat ristiriitaiset. Koska analysoidut näytteet olivat vain yhdestä separointikerrasta vaikuttaa saatuihin tuloksiin näytteenotto- ja analyysivirheet. Käytännössä tarvitaan jatkotutkimuksia luotettavien tulosten ja johtopää-tösten saamiseksi.
Tuloksena saatiin, että kuiva-ainepitoisuus nousi separoinnissa syötteiden 5 %:sta kuivajakeen 30 %:iin Kuiva-ainemäärityksiin pohjautuvan massatasetarkastelun tuloksena, syötteen massavirrasta muodostui nestejaetta n. 93 % ja kiintojaetta n. 7 %. Kuiva-aineesta noin kolmannes päätyi kiintojakeeseen. Typestä 90 % jäi nesteosaan ja fosforista vähemmän mutta tulosten tarkastelu ja johtopäätökset yksittäisten analyysitulosten pohjalta oli tässä epävarmaa.