Kirjasto hanketyön kumppanina : case: Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousala

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) kirjaston sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) välisen yhteistyön ja kumppanuuden lähtökohdat sekä laatia ehdotuksia yhteistyötä tukevan toimintamallin löytämiseksi ja kehittämiseksi. Tutkimustehtävänä oli etsiä ja kuvata JAMKin matkailu-, ravitsemis- ja talousalan hanketyöntekijöiden tiedonhankintaan liittyviä ongelmia sekä etsiä tiedonhankintaan vaikuttavia tekijöitä ja ratkaisuehdotuksia.

Tutkimus toteutettiin laadullisesti ja aihetta lähestyttiin osallistavan keskustelun, kyselyn ja haastattelun avulla. Hankehenkilöstön ja kirjaston yhteisessä työpajassa selvitettiin hanketyön eri vaiheisiin liittyviä tiedonhankinnan ongelmia ja hankkeen aikaisia tietopalvelutarpeita. Ammattikorkeakoulujen (AMK) kirjaston johtajille ja tietopalvelupäälliköille osoitetussa sähköpostikyselyssä selvitettiin ammattikorkeakoulujen kirjastojen ja hanketyön välisiä yhteistyömuotoja. Projektipäällikön haastattelu täydensi kuvaa informaatikon arjesta; siitä minkälaisia kysymyksiä yritystietopalvelu ratkaisee ja minkälaisia palveluja siltä toivotaan.

Hankehenkilöstön tiedonhankintaan liittyvät ongelmat ovat monenlaisia ja vaihtelevat hanketyön eri vaiheissa ja eri tehtävissä. Alkuvaiheen ongelmat liittyvät hankkeen taustakartoitukseen, rahoituksen saamiseen, hankehakemusten tekemiseen ja yhteistyökumppaneiden etsimiseen. Loppuvaiheen ongelmat liittyvät tuotosten julkistamiseen ja hyvien käytänteiden jakamiseen. Tietopalveluasiantuntijan osaamista ja apua kaivattiin hanketyön eri vaiheisiin. Tieto meneillään olevista tutkimuskohteista ja hankkeista lisää kirjastoammattilaisten T&K-osaamista ja parantaa palvelua. Kesällä 2007 AMK-kirjastoissa ei ollut suunnitelmallisia ja rakennettuja yhteistyömuotoja hanketyöntekijöiden kanssa. Hankehenkilöstö nähtiin kirjaston henkilöstöasiakkaana. Yritysasiakkaiden palvelua vaikeuttavat tekijänoikeudelliset asiat. Verkostoituminen ja henkilökohtaiset kontaktit ovat tärkeitä yhteistyötä rakennettaessa.

Saatuja tuloksia on jo käytetty hanketyöntekijöiden tiedonhankinnan koulutuksissa ja kirjaston tiedonhankinnan verkkokurssin suunnittelussa. Tuloksia ja toimenpide-ehdotuksia on tarpeen testata aidossa hankeympäristössä. Tutkimuksesta hyötyvät AMK-kirjastot, jotka pohtivat palvelujen kohdentamista ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistyössä oleville ja heidän asiakasryhmilleen.

The aim of the study was to find out some starting points for a partnership between the University Library and the R&D department staff and to make suggestions for a model of partnership operations in JAMK University of Applied Sciences. The research theme was to find and describe the problems the R&D encounters with the acquisition of information, and to find solutions to solve these problems with the help of Library and Information Services (LIS).

The information was collected in a workshop (Gopp), by interviewing a project manager, and by an email enquiry sent to the heads of libraries at the Universities of Applied Sciences. The Data was analyzed through qualitative methods. In the Gopp workshop, the R&D and LIS staffs discussed and clarified information seeking problems, and the needs for information services during the project cycle. The results of the e-mail enquiry made it easier to understand the cooperation scale in general. The interview of the project manager shed light on the working process of an information specialist.

The study showed that problems with information acquisition and seeking vary depending on the project cycle and tasks. At the beginning of the project, information was needed for project planning and financing, designing project applications, and seeking project partners. At the end of the project, the problems related to project reporting and to delivering good practices. There was a need for an information specialist during the project process. In the summer of 2007, the R&D staff was served in libraries like other customers belonging to the personnel. There was little or no cooperation between the library and R&D department in general. Information services for business purposes were complicated due to things related to the law of copyright. Networking and personal contacts will help both partners in their duties.

The results have already been used in information retrieval training and planning in the JAMK Library. The model should also be tested in a real project environment. This study will help libraries at the Universities of Applied Sciences to find new forms of service allocated to the needs of R&D.