Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen tiedonkulku sairaan vastasyntyneen hoitotyössä

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vastasyntyneiden teho-osaston ja Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen lastenneuvoloiden välistä tiedonkulkua sairaan vastasyntyneen hoitotyössä.

Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata kyseisten yksiköiden sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien näkökulma tiedonkulusta. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää yksiköiden välisen tiedonkulun heikkoudet, vahvuudet, mahdollisuudet ja uhat sekä kehittää sairaan vastasyntyneen hoitotyötä. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista menetelmää, jolla saatiin monipuolista tietoa tiedonkulun laadusta.

Aiempaa tutkimustietoa kerättiin sairaan vastasyntyneen hoitotyöstä, perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta ja tiedonkulusta terveydenhuollossa. Opinnäytetyössä käytettiin aineistonkeruumenetelmänä swot-analyysia. Lastenneuvoloiden terveydenhoitajille lähetettiin saatekirjeen kanssa tyhjä swot-nelikenttälomake, jossa kysyttiin heidän näkemystään tiedonkulkuun liittyvistä vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista. Vastasyntyneiden teho-osastolle vietiin nelikenttälomakkeita ja palautuslaatikko. Tulokset litteroitiin ja analysoitiin teemoittelemalla.

Opinnäytetyön tuloksista tuli ilmi, että erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon väliseen tiedonkulkuun tarvitaan yhteisiä toimintamalleja. Yleiset hoito-ohjeet ja -käytännöt tulisi olla tietojärjestelmässä, johon myös perusterveydenhuollolla on oikeudet. Lisäksi Effica -viestien käyttöä tulisi lisätä. Sähköiseen tiedonkulkuun ei kuitenkaan luoteta sataprosenttisesti, minkä takia puhelimitse sekä kasvotusten tapahtuvaa tiedonvaihtoa pidettiin myös tärkeänä. Yksiköiden työntekijät toivovat tiiviimpää yhteistyötä ja tuntemusta toisen yksikön tekemästä työstä. Säännöllisesti järjestettävät tutustumiskäynnit vastasyntyneiden teho-osastolle, yhteiset koulutuspäivät, kotiutuspalaverit ja kotikäynnit ovat kaikki yhteistyötä edistäviä ja parantavat myös perheelle annettavan tiedon yhteneväisyyttä. Jatkossa voitaisiin kehittää vastasyntyneiden teho-osastolta kotiuttamiseen sopiva kirjaamisen malli sekä yhteiset toimintamallit vastasyntyneiden teho-osaston ja lastenneuvoloiden väliseen tiedonkulkuun ja moniammatilliseen yhteistyöhön.

The exchange of information between the Neonatal Intensive Care Unit of Central Finland Health Care District and the Children's Clinics of the Health-Care Center of Jyväskylä in the care of a sick neonate was examined in this thesis. The purpose was to find out the weaknesses, strengths, opportunities and threats in the exchange of information between these departments and improve the care of a sick neonate. A qualitative method was used in this thesis, which produced diverse data on the quality of exchanging information.

Previous research data was collected on the care of a sick neonate, primary care, specialized care and the exchanging of information in health care. In this thesis SWOT-analysis was used as a method of data collection. The nurses from the Children's Clinic were sent a cover letter with a blank SWOT-four-field form, which asked for their views on the exchanging of information with regard to the strengths, weaknesses, opportunities and threats. Four-field forms and a return box were taken to the Neonatal Intensive Care Unit. The results were transcribed and analyzed for themes.

The results of this thesis revealed that specialized care and primary health care need common standards of activity when it comes to exchanging information. General treatment guidelines and practices should be in an information system which the primary healthcare sector also has the rights to access. In addition, the usage of Effica- messages should be increased. The electronic exchanging of information is not trusted one hundred percent, which is why telephoning and face to face exchange of information was also considered important. The employees of these departments hoped for closer cooperation and understanding of the other unit's work. Regular visits to the Neonatal Intensive Care Unit, joint training days, discharge meetings and home visits would all promote co-operation and also improve the congruence of the information given to the family. In the future a model of booking suitable for discharging from the Neonatal Intensive Care Unit as well as general guidelines for exchanging information and multi-professional cooperation between the Neonatal Intensive Care Unit and Children's Clinics could be developed.