Median merkitys esikouluikäisten lasten arjessa
Niskanen, Alma; Venäläinen, Miia (2012)
Niskanen, Alma
Venäläinen, Miia
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121819938
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121819938
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää median merkitystä esikouluikäisen lapsen arjessa. Tutkimuksella pyrittiin saamaan tietoa siitä, kuinka media näkyy lasten pukeutumisessa, pukeutumisen merkityksestä lasten välisten kaverisuhteiden muodostumisessa, mediakasvatuksen toteutumisesta päivähoidossa sekä kasvatuksen muutoksesta päivähoidon henkilökunnan näkökulmasta.
Tutkimus on laadullinen eli kvalitatiivinen. Opinnäytetyössä haluttiin tuoda esiin niin päivähoidon henkilökunnan kuin lastenkin näkökulma. Tutkimusmenetelminä käytettiin aikuisten kohdalla puolistrukturoitua teemahaastattelua. Lapsia tutkittaessa menetelmäksi valikoitui toiminnallisesta osuudesta ja puolistrukturoidusta haastattelusta koostuva yhdistelmä. Tutkimukseen osallistui kolme Mikkelin alueen esikouluryhmää, jotka pyrittiin valitsemaan mahdollisimman monipuolisesti huomioiden sekä yksityinen että kunnallinen sektori. Analysointimenetelminä käytettiin teemoittelua sekä kuvailevaa ja graafista analyysiä.
Opinnäytetyön tutkimuksen tulokset koostuvat ammattikasvattajien sekä lasten haastatteluista. Kasvattajilta saaduista tuloksista ilmenee, että median käyttö on lisääntynyt. Media näkyy enemmän lasten leikeissä kuin pukeutumisessa. Kuitenkin vaatteissa esiintyy erilaisia mediahahmoja, kuten Angry Birds ja Hello Kitty. Lasten median käyttö on lisääntynyt. Yleisesti voidaan todeta, että pukeutuminen on muotitietoista, mutta kuitenkin käytännöllistä. Osalla lapsista on selkeästi oma tahto pukeutumisen suhteen, joillekin lapsille vanhemmat valitsevat vaatteet. Kaverisuhteiden muodostumiseen pukeutumisella ei nähty olevan selvää yhteyttä. Mediakasvatus päivähoidossa on pääasiassa ikätasoon sopivien materiaalien valitsemista. Kasvattajat eivät pitäneet mediakasvatusta kovin tärkeänä, mutta tarpeen vaatiessa tilanteeseen puututaan välittömästi. Kasvattajien mielestä mediakasvatuksessa suurin vastuu on perheillä. Kasvatuksen ammattilaisina he kokevat olevansa turvallisia roolimalleja, vanhempien tukijoita sekä sääntöjen laatijoita ja noudattajia. Kasvattajat kokivat olevansa kaikkien lasten kasvatuskumppaneita. Kasvatuksen muutoksesta esille nousi epävarmuus vanhemmuuden roolissa, mikä näkyy lasten liiallisena päätösvaltana. Lasten vapaa-aika on muuttunut harrastus- ja mediapainotteiseksi sekä arjen arvostus on vähentynyt.
Lasten haastatteluiden tulosten yhteenvetona voidaan todeta, että lapsilla on mahdollisuus enemmän tai vähemmän päättää omasta pukeutumisestaan. Osa lapsista katselee mitä kavereilla on päällä, osa taas ei. Kaikki lapset olivat kuitenkin sitä mieltä, että pukeutuminen ei vaikuta kaverin valintaan.
Tutkimus on laadullinen eli kvalitatiivinen. Opinnäytetyössä haluttiin tuoda esiin niin päivähoidon henkilökunnan kuin lastenkin näkökulma. Tutkimusmenetelminä käytettiin aikuisten kohdalla puolistrukturoitua teemahaastattelua. Lapsia tutkittaessa menetelmäksi valikoitui toiminnallisesta osuudesta ja puolistrukturoidusta haastattelusta koostuva yhdistelmä. Tutkimukseen osallistui kolme Mikkelin alueen esikouluryhmää, jotka pyrittiin valitsemaan mahdollisimman monipuolisesti huomioiden sekä yksityinen että kunnallinen sektori. Analysointimenetelminä käytettiin teemoittelua sekä kuvailevaa ja graafista analyysiä.
Opinnäytetyön tutkimuksen tulokset koostuvat ammattikasvattajien sekä lasten haastatteluista. Kasvattajilta saaduista tuloksista ilmenee, että median käyttö on lisääntynyt. Media näkyy enemmän lasten leikeissä kuin pukeutumisessa. Kuitenkin vaatteissa esiintyy erilaisia mediahahmoja, kuten Angry Birds ja Hello Kitty. Lasten median käyttö on lisääntynyt. Yleisesti voidaan todeta, että pukeutuminen on muotitietoista, mutta kuitenkin käytännöllistä. Osalla lapsista on selkeästi oma tahto pukeutumisen suhteen, joillekin lapsille vanhemmat valitsevat vaatteet. Kaverisuhteiden muodostumiseen pukeutumisella ei nähty olevan selvää yhteyttä. Mediakasvatus päivähoidossa on pääasiassa ikätasoon sopivien materiaalien valitsemista. Kasvattajat eivät pitäneet mediakasvatusta kovin tärkeänä, mutta tarpeen vaatiessa tilanteeseen puututaan välittömästi. Kasvattajien mielestä mediakasvatuksessa suurin vastuu on perheillä. Kasvatuksen ammattilaisina he kokevat olevansa turvallisia roolimalleja, vanhempien tukijoita sekä sääntöjen laatijoita ja noudattajia. Kasvattajat kokivat olevansa kaikkien lasten kasvatuskumppaneita. Kasvatuksen muutoksesta esille nousi epävarmuus vanhemmuuden roolissa, mikä näkyy lasten liiallisena päätösvaltana. Lasten vapaa-aika on muuttunut harrastus- ja mediapainotteiseksi sekä arjen arvostus on vähentynyt.
Lasten haastatteluiden tulosten yhteenvetona voidaan todeta, että lapsilla on mahdollisuus enemmän tai vähemmän päättää omasta pukeutumisestaan. Osa lapsista katselee mitä kavereilla on päällä, osa taas ei. Kaikki lapset olivat kuitenkin sitä mieltä, että pukeutuminen ei vaikuta kaverin valintaan.