Ehkäisevät kotikäynnit : Haastattelututkimus 80 vuotta täyttäville pertunmaalaisille

Abstract

Ehkäisevä kotikäynti on terveyden- tai sosiaalihuollon työntekijän tekemä käynti vanhuksen luona. Se on ennalta suunniteltu, sovitulle ikäryhmälle tarjottava ilmainen ja vapaaehtoinen palvelu. Ehkäisevän toiminnan merkitys korostuu entisestään vanhusten määrän lisääntyessä ja kotona asumisen yleistyessä. Tämän opinnäytetyön aihe oli lähtöisin Pertunmaan kunnassa vuosina 2007–2008 toteutetusta Kotona-projektista.Ehkäisevät kotikäynnit aloitettiin hankkeen aikana ja niitä on tehty kolmena vuotena peräkkäin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata ehkäisevän kotikäynnin sisältöä vuosina 2008 ja 2009 sekä miten sen avulla pystytään tukemaan vanhuksen kotona asumista. Tavoitteena oli antaa kunnalle tietoa vanhusten nykyisestä ja tulevaisuuden avun ja palveluiden tarpeesta.

Valmis aineisto eli strukturoidut haastattelulomakkeet (N=27) kerättiin vuosina 2008 ja 2009. Ehkäisevää kotikäyntiä tarjottiin kaikille 80 vuotta täyttäville kotona asuville ja palveluiden ulkopuolella oleville pertunmaalaisille. Kaikilta haastatelluilta kysyttiin täysin samat kysymykset. Aineisto käsiteltiin sekä laadullisin että määrällisin menetelmin.

Ehkäisevän kotikäynnin aikana keskusteltiin vanhuksen asumiseen, avuntarpeisiin ja apuvälineisiin sekä terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvistä asioista. Lisäksi käytiin läpi vanhuksen sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä, sosiaalista verkostoa ja osallistumista sekä toimeentuloa ja tulevaisuutta. Ravitsemusta, päihteitä ja harrastuksia käsiteltiin vähän tai ei ollenkaan. Osan vanhuksista oli vaikea itse ennakoida tulevaisuuden avun ja tuen tarvetta. Apua ja tukea arvioitiin tarvittavan raskaissa kotitöissä, asioinnissa, kuljetuksissa ja apuvälineiden hankinnassa sekä yleensä tilanteiden muuttuessa. Riskiryhmiä erottui esimerkiksi liikuntakyvyn, sosiaalisten suhteiden ja mielialan osalta.

Ehkäisevä kotikäynti oli sisällöltään varsin monipuolinen. Jatkossa kunnassa voisi pohtia uusien kotikäyntien mahdollisuutta ainakin riskiryhmien kohdalla. Eräänlaisen ”teema-kansio” voisi suunnitella ehkäisevän kotikäynnin ja vanhuksen kotona asumisen tueksi. Jatkossa voisi tutkia, mitä juuri nämä haastatellut vanhukset ajattelevat tehdyistä ehkäisevistä kotikäynneistä. Pystytäänkö heidän mielestä ehkäisevän kotikäynnin avulla tukemaan kotona asumista ja mitä asioita olisi voitu käsitellä enemmän ja millä tavoin?

Preventive home visit is a preplanned visit to older person`s home. Stay at home –project executed in the municipality of Pertunmaa between the years 2007–2008. Preventive home visits started during the project. The purpose of this Bachelor´s thesis was to describe the content of these preventive home visits and how they can support older people to live at home as long as possible. The aim was to inform the municipality about the kinds of help and services older people need now and in the future.

The interviews were carried out by the visiting nurse using the forms that were developed by the ‘Home Care Unit’. In the end, 27 homes were visited and the person who was turning 80 was interviewed. Preventive home visits were available to all who were interested in the municipality and were free of charge. All older people about to become 80 years old and living at home without services had the possibility to take part in this project. Everyone was interviewed by using a structured form and asked the same questions. The content of the forms was analyzed using both qualitative and quantitative methods.

Discussed during the home visits were housing conditions, the needs for help and living aids and equipment. Health conditions, functional ability, utilization of health and social service, social contacts, finances and future were also discussed. Nutrition, intoxicates and hobbies were only dealt with a little or not at all. To some it was difficult to think what kind of help and support they might need in the future. In the future help with heavy housework, running errands, transport, obtaining the aids and equipment might be needed and help or support generally when the situations changes. Impaired mobility, lack of social contacts and mood swings were possible risk factors.

The conclusion was that with the help needed it might be possible for many of the senior citizens of Pertunmaa to remain at home a longer period. Since each individual case had different needs and each situation is different there is no simple solution. In the municipality revisits should be considered at least for risk groups. Special “theme- file” would help to support the preventive home visits and older people living at home. Next it would be interesting to find out what these older people think about the preventive home visits after a year. Did it help them to live at home and what would they like to have known more about and how.