Järviruo'on korjuun yleistymisen edellytyksiä Suomessa

Abstract

Suomen ranta-alueiden ruovikoituminen on lisääntynyt 1900-luvun jälkipuolella johtuen maankäytön muuttumisesta, ravinnekuormituksesta ja hyötykäytön vähenemisestä. Ruovikoituneet alueet saattavat vähentää luonnon monimuotoisuutta ja heikentää veden laatua. Yksilö kokee ruovikoitumisen ongelmaksi rantojen virkistys- ja maisema arvojen heikkenemisen myötä. Erilaiset hyödyntämistarkoitukset ja ruovikoitumisen aiheuttamat heikentävät vaikutukset ovat synnyttäneet tarpeita niittää ja poistaa ruokobiomassaa vesistöjen rannoilta. Järviruo’on korjuulla on mahdollista optimoida ruovikon tarjoamat ekosysteemipalvelut ja saada niiden sitomat ravinteet kierrätettyä ja hyödynnettyä. Itse korjuu on kuitenkin ongelmallista, sillä se on nykyisellään taloudellisesti kannattamatonta. Korjuutoiminnan yleistymisen esteinä ovat myös tietämättömyys, negatiiviset asenteet ja alan toimijoiden vähäinen määrä. Opinnäytetyössä perehdyttiin järviruo’on kesäkorjuuseen ja siihen liittyvän toiminnan ja toimintojen kehityksen edellytyksiin Suomessa. Aihetta tutkittiin selvittämällä alan nykytilannetta ja korjuuhankkeiden toteuttamiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimustehtävinä oli selvittää yksilöiden tarpeita ja maksuhalukkuutta leikkuupalveluille; vesiensuojeluyhdistyksen roolia ja kehittämistarpeita korjuutoiminnassa; alan yrittäjien toiminnan mielekkyyttä sekä hanke- ja viranomaistahojen roolia alan kehittymisessä. Opinnäytetyössä tutkittavaa ilmiötä kartoitettiin monella eri tutkimusmenetelmällä. Aineistoa kerättiin asiantuntija- ja ryhmähaastatteluin sekä kyselyllä. Aineiston perusteella järviruo’on korjuu voi yleistyä edellyttäen, että tietoisuus lisääntyy ja alan toimijoiden yhteistyö paranee. Korjuupalveluja pitää kehittää kokonaisvaltaisiksi ja liittää niihin kiinteästi myös korjuun vaikutusten seurantaa. Yksilöiden maksuhalukkuutta voidaan edistää markkinoimalla korjuuta mielekkäänä palveluna. Vesiensuojeluyhdistysten toimintaa tulee tukea ja edesauttaa. Hanke- ja viranomaistahoilla on tärkeä rooli ranta-alueiden monikäyttösuunnittelussa ja korjuun taloudellisen kannattavuuden parantamisessa. Ruovikoituneiden maa– ja vesialueiden omistajien, suunnitteluun keskittyvien tahojen, viranomaisten, ruovikonleikkuuyrittäjien sekä hyödyntäjien yhteistyö toiminnan kehityksen esteiden poistamiseksi on avainasemassa, kun luodaan edellytyksiä järviruo’on korjuun yleistymiselle. Korjuuta kehittämällä voidaan myös kehittää ja edistää järviruo’on hyötykäyttöä.

Common reed beds have started to spread in the shore areas of Finland in the second half of the 20th century due to changes in land use, excessive nutrient load and reduction in the utilization of reed biomass. Reed beds can reduce biodiversity and affect water quality. Individuals can experience reed as a problem due to the loss in recreational values and use of the shores. A need to harvest common reed has arisen because of the negatives effects of reed beds as well as multiple potential utilization purposes for reed biomass. The harvesting of reed is one solution to optimize the ecosystem services of shorelines and to recycle and utilize nutrients from the water bodies. The harvesting of reed is problematic as it is not cost-efficient. Ignorance and negative attitudes towards harvesting can also create obstacles for the harvesting process. This thesis concentrates on determining conditions for the summer harvesting of reed to become general in Finland. To achieve this, the current situation and factors affecting the harvesting process were defined. The thesis addresses four points of study: the individual need and willingness to pay for harvesting services; the role of water protection association and needs for further development; the significance of the entrepreneur work and the role of projects and authorities related to the harvesting process. Several research methods were used in this thesis, such as interviews with experts and with a special group as well as a survey. According to the research material, the harvesting of reed can become general by raising awareness and enhancing cooperation. Harvesting services must be developed to be all inclusive. Monitoring the effects of harvesting must be an essential part of future harvesting services. The Individual willingness to pay for the harvesting service must be enhanced by marketing harvesting of reed as a meaningful service. Association work must be supported. Projects and authorities have an important role in the planning processes and making the harvesting more cost-effective. Cooperation between landowners, associations, planners, authorities, entrepreneurs and users is important when creating conditions for the harvesting of common reed to become general in Finland. By developing the harvesting process it is also possible to contribute to the utilization of common reed.