Johdatus jälkituotannon epälineaariseen työnkulkuun

Abstract

Elokuvan ja television jälkituotanto on pitkälti tekniikkaan sidottua työtä. Kun tekniikka ja käytetyt ohjelmistot kehittyvät, aukeaa tekijöille mahdollisuus löytää ja kokeilla sellaisia työtapoja, jotka olivat ennen teknisesti mahdottomia tai liian hankalia toteutettaviksi. Eräs jälkitöiden työnkulun kehityksen suunnista on jatkuvasti helpottuva mahdollisuus työskennellä epälineaarisesti eri työvaiheiden ja ohjelmistojen välillä.

Opinnäytetyössä pyrin muodostamaan peruskäsityksen epälineaariseen työnkulkuun liittyvistä työtavoista ja niihin liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista. Osana opinnäytetyötäni käsittelen lyhytelokuvaa Metsästysmaa, jonka leikkaajana toimin syksyllä 2010. Elokuvan jälkituotannossa kokeilimme epälineaarista työnkulkua leikkauksen ja äänitöiden osalta. Kokeilun tarkoituksena oli selvittää, voisiko epälineaarisesta työnkulusta olla hyötyä elokuvan taiteellisen lopputuloksen kannalta.

The post production process of film and television is constantly attached to the technology available. When technology and software develop, we sometimes get the chance to try out work methods that were previously technically impossible or too inconvenient to try. One of the advancing trends is the possibility to work non-linearly between different post production work phases and software.

In this thesis I try to form a basic understanding of the risks and possibilities involved in a nonlinear post production workflow. As a part of the thesis I study the post production of The Hunting Ground, a short film I worked as an editor of during the fall of 2010. The editing and sound post production for this film was done non-linearly. The purpose of this experiment was to determine whether a non-linear workflow could be used to advantage in the film's artistic outcome.