Laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä : lain toteutuminen viranomaistoiminnassa

Abstract

Tämä opinnäytetyö pyrkii pureutumaan uuden nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä annetun lain vahvuuksiin ja puutteisiin. Lain käytännön soveltamisessa on ilmennyt jonkin verran ongelmia ja niiden ratkaisemiseksi tämä työ on tarkoitettu. Tämä opinnäytetyö tehdään Länsi-Suomen syyttäjänviraston toimeksiannosta.

Laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä on vuoden 2011 tammikuussa voimaan tullut laki, jonka tarkoituksena on ollut täsmentää ja selventää nuoria rikoksesta epäiltyjä koskevaa lainsäädäntöä. Aiemmin voimassa ollutta lakia nuorista rikoksentekijöistä ei enää koettu sellaisenaan riittäväksi ja se nähtiin muutenkin puutteelliseksi.

Näiden erinäisten puutteiden vuoksi katsottiin, että kun nuorta henkilöä epäillään rikoksesta, olisi hyödyllisintä tehdä nuoren tilanteesta kattava selvitys. Tämän selvitystyön yhteydessä olisi mahdollista kartoittaa muun muassa nuoren sosiaalisia suhteita, päihteiden käyttöä ja etenkin rikoksien uusimisriskiä. Selvitys on määrä tehdä yhteistyössä eri viranomaisten kesken, mutta varsinaisen selvityksen laatimisesta huolehtisi Rikosseuraamuslaitos.

Laki antaa hyvät valmiudet viranomaisille valvoa nuoria rikoksentekijöitä ja samalla tehdä ennaltaehkäisevää työtä nuorten keskuudessa rikollisuuden torjumiseksi. Eri viranomaisissa on kuitenkin havaittu ongelmia selvitysten laatimisen yhteydessä. Esimerkiksi poliisiviranomaisen työ vaikeutuu helposti laissa annettujen määräaikojen vuoksi ja kun ongelmia ilmenee jo viranomaistoiminnan ensivaiheissa, saattaa selvityksen laatiminen olla jopa vahingollista.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena onkin siis tutkia lakia hieman tarkemmin sekä selvittää miten laki todellisuudessa toteutuu niissä viranomaisissa, jotka ovat avainasemassa lain käytännön soveltamisessa. Tavoitteena on lisäksi pureutua lähemmin ongelmakohtiin sekä esittää ratkaisuja lain tehokkaammalle toteutumiselle.

This thesis aims to assess the strengths and weaknesses of the fairly recent Act on Solving the Situation of Young Suspects of Crime. The Act was amended to the Finnish law in 2011. Practice has shown several challenges in the implementation of the Act and this thesis partly aims to point out these challenges and hopefully offers some practical suggestions to enhance the work of relevant authorities. This thesis was contracted by the District Attorney’s Office of Western Finland.

The Act came into force on January 1st 2011, after the previous law was widely seen as insufficient and obsolete. The new Act strives to clarify and simplify legislation concerning young suspects of crime. According to the Act authorities are encouraged to make an overall assessment of the suspect, including an evaluation of his or her social environment, health and drug abuse. This is made partly to assess the individual´s risk to commit new crimes. The assessment is to be made in close co-operation with different authorities. However the Criminal Sanctions Agency has the main responsibility for conducting the overall assessment.

The Act provides sufficient instruments for authorities to intervene in criminal behavior of young people and even to take pre-emptive measures to prevent young people from committing crimes in the first place. Most of the civil servants interviewed for this thesis shared the view that the time frame set by legislators for different phases of the process, might be too short. This can lead to controversial situations where the police have not had enough time to conduct the pre-trial investigation before the case is handed over to the District Attorney’s Office and further to the Criminal Sanctions Agency. Due to this, the young suspect might be contacted by the Criminal Sanctions Agency before the police which can hamper the police investigation seriously.

The main conclusion of this thesis is that the Act on Solving the Situation of Young Suspects of Crime is a significant improvement in fighting crime and eventually helping troubled youth. However the challenges are severe and must be addressed. First of all the time frame for the pre-trial investigation has to be extended from the current 14 days to ensure an efficient investigation. Secondly the exchange of information between authorities must be enhanced in order to guarantee a smooth process for the benefit of all parties involved.