Asenne ratkaisee : Positiivisella asenteella muutokseen Case: Motonet Lahti
Kavén, Saara (2009)
Kavén, Saara
Lahden ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911306520
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911306520
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on muutoksen johtaminen. Tarkoituksena on selvittää, miten johtaa onnistunut muutos. Työssä selvitetään, miten yksilö kokee muutoksen ja miten muutos vaikuttaa yksilön suhtautumiseen työhön. Yksilön koke-muksen ymmärtämisen myötä voidaan pyrkiä johtamaan onnistunut muutos. Tietolähteenä käytetään alan kirjallisuutta, haastatteluja sekä opinnäytetyön tekijän omia havaintoja.
Teoriaosassa perehdytään muutokseen yleisesti, yksilön reaktioihin muutoksessa, muutosdynamiikkaan, asenteeseen ja muutosvastarintaan sekä yksilön johtamiseen muutoksessa. Empiirisessä osiossa sovelletaan teoriaosuudessa käsiteltyjä asioita. Se toteutetaan kvalitatiivisesti haastatteluilla. Haastattelurunko pohjautuu kirjallisuuden pohjalta saatuihin tietoihin yksilön kokemuksista muutoksessa, yksilön käyttäytymisestä muutoksessa ja asenteen vaikutuksesta muutokseen suhtautumisessa.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että työntekijöiden positiivinen suhtautuminen omaan työhönsä ja työyhteisöön sekä korkea motivaatio edesauttavat muutoksen näkemistä mahdollisuutena. Tuloksista näkee, että yksilö suhtautuu muutokseen sekä tunteilla että järjellä. Muutoksen lähestyessä koettiin jännitystä, turhautumista, hermostuneisuutta, mutta kuitenkin muutos nähtiin tulevaisuuteen tähtäävänä ja joka päiväistä työtä helpottavana. Vertaistuki osoittautui tärkeämmäksi verrat-tuna esimieheltä saatuun tukeen. Avoin ja rehellinen vuorovaikutus esimiehen ja alaisten välillä luo hyvän yhteistyöpohjan toiminnalle. Kun muutokseen liittyvä tunnelataus on ollut positiivinen jo ennen muutosta, ei muutostilanteessa esiinny voimakkaita negatiivisia tunnelatauksia.
Teoriaosassa perehdytään muutokseen yleisesti, yksilön reaktioihin muutoksessa, muutosdynamiikkaan, asenteeseen ja muutosvastarintaan sekä yksilön johtamiseen muutoksessa. Empiirisessä osiossa sovelletaan teoriaosuudessa käsiteltyjä asioita. Se toteutetaan kvalitatiivisesti haastatteluilla. Haastattelurunko pohjautuu kirjallisuuden pohjalta saatuihin tietoihin yksilön kokemuksista muutoksessa, yksilön käyttäytymisestä muutoksessa ja asenteen vaikutuksesta muutokseen suhtautumisessa.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että työntekijöiden positiivinen suhtautuminen omaan työhönsä ja työyhteisöön sekä korkea motivaatio edesauttavat muutoksen näkemistä mahdollisuutena. Tuloksista näkee, että yksilö suhtautuu muutokseen sekä tunteilla että järjellä. Muutoksen lähestyessä koettiin jännitystä, turhautumista, hermostuneisuutta, mutta kuitenkin muutos nähtiin tulevaisuuteen tähtäävänä ja joka päiväistä työtä helpottavana. Vertaistuki osoittautui tärkeämmäksi verrat-tuna esimieheltä saatuun tukeen. Avoin ja rehellinen vuorovaikutus esimiehen ja alaisten välillä luo hyvän yhteistyöpohjan toiminnalle. Kun muutokseen liittyvä tunnelataus on ollut positiivinen jo ennen muutosta, ei muutostilanteessa esiinny voimakkaita negatiivisia tunnelatauksia.