Yleisten kirjastojen neuvoston strategian 2011−2016 toteutuminen

Abstract

Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää, miten Suomen yleiset kirjastot suhtautuvat Yleisten kirjastojen neuvoston strategiassa 2011−2016 esitettyihin ajatuksiin, ja millä tavoin ne ovat pyrkineet toteuttamaan strategiaa. Tämän lisäksi halusin tietää, olivatko kyselyyn vastaajat huomanneet strategia-asiakirjassa mainittuja muutoksia kirjastojen toimintaympäristössä, kuten esimerkiksi ei-käyttäjien määrän kasvua.

Käytin tutkimuksessa kvantitatiivista tutkimusmenetelmää kyselytutkimuksen muodossa. Kyselylomakkeen muutamat avoimet kysymykset toivat tutkimukseen myös aavistuksen kvalitatiivista tutkimusotetta. Lähetin linkin kyselyyn 350:lle Manner-Suomen yleiselle kirjastolle ja sain 81 vastausta. Näin matalaksi jääneellä vastausprosentilla ei ole vielä mahdollista tehdä tilastollisesti pätevää analyysia, mikä on pidettävä mielessä tuloksia tarkasteltaessa. Tosin alkuperäinen tavoitteenikin oli ilmiön hieman ”pehmeämpi” tarkastelu, koska alkujaankin ounastelin vastausprosentin voivan jäädä melko alhaiseksi, sillä strategioita kohtaan ei yleisesti tunneta suurta innostusta.

Tutkimustulokset kuvastivat Suomen yleisten kirjastojen asiakaskuntien heterogeenisyyttä: erikokoiset ja maan eri puolilla sijaitsevat kirjastot kohtaavat erilaisia haasteita. Esimerkiksi lapsiasiakkaiden määrä oli laskenut joissain kyselyyn vastanneissa kirjastoissa, kun taas joissain kirjastoissa lapsiasiakkaiden määrä oli kasvanut. Ikääntyneiden lisäpalvelujen tarve oli yleinen teema vastauksissa. Moni vastaaja kantoi huolta nuorten paikoin vähäisestä kiinnostuksesta kirjaston tarjoamiin palveluihin. Monenkaan vastaajan edustama kirjasto ei ainakaan vielä ollut siirtynyt tilaaja-tuottaja –malliin. Kokoavasti voidaan sanoa, että kyselyyn osallistuneet kirjastot olivat toteuttaneet Yleisten kirjastojen neuvoston strategiaa 2011−2016 mahdollisuuksiensa mukaan.

The goal of my thesis was to find out how Finnish public libraries view the thoughts put forward in the 2011−2016 strategy of The Council for Public Libraries, and how they had aimed to implement the strategy. I also wanted to know whether the questionnaire respondents had noticed some of the changes in the operational environment mentioned in the strategy, such as the increase in the number of non-users. The research data was collected with the quantitative method in the form of a questionnaire. The questionnaire included some open questions, which gave the research a slight qualitative element as well.

I sent the questionnaire link to 350 public libraries in Continental Finland and received 81 responses. A low response rate such as this renders a valid statistical analysis impossible, which must be kept in mind when considering the results. However, my initial goal was to study the matter in a ‘softer’ manner, since I anticipated from the very beginning that I might not get that many responses, because there isn’t that much general enthusiasm for strategies.

The findings reflected the diversity of Finnish public libraries’ patronage: libraries of different sizes and locations face different challenges. For example, some libraries had experienced an increase of child patrons while some have seen a decrease. A common theme in the responses was the need for special services for the elderly. Many respondents also expressed their concern for young people’s reluctance to use the library in some instances. Not many of the respondents’ libraries had yet shifted to the customer-producer model. To summarize, it can be said that the libraries that took part in the questionnaire had implemented the 2011−2016 strategy of The Council for Public Libraries according to their means.