Mitä on alttous? : Tutkielma laulajanformantin voimakkuuden ja taajuuden vaikutuksista lauluäänestä tehtyihin arvioihin
Väyrynen, Suvi (2012)
Väyrynen, Suvi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121920065
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121920065
Tiivistelmä
Laulajanformantti on noin 2,5-3kHz taajuusalueella sijaitseva energiahuippu, joka on nähtävissä keskiarvospektrillä. Sen voimakkuuden ja keskitaajuuden on havaittu vaikuttavan erityisesti miesäänten luokitukseen. Laulajanformantti voidaan löytää myös joiltain altoilta. Tällä tutkimuksella haluttiin selvittää, mihin äänestä arvioituihin piirteisiin mahdollisesti laulajanformantilla on vaikutusta ja vaikuttaako sen voimakkuus ja taajuus myös ääniluokitukseen. Lopuksi vertailtiin kahden eri asiantuntijakuuntelijaryhmän tuloksia.
Viideltä altoksi luokitellulta koulutetulta laulajalta saaduista näytteistä koottiin neljäntoista näytteen kuuntelupaketti. Osa näytteistä oli suodatettu niin, että laulajanformantin voimakkuutta voimistettiin ja toisissa laskettiin. Näytteiden spektreistä määriteltiin laulajanformantin voimakkuus ja keskitaajuus.
Kuuntelijaryhmä vuonna 2009 koostui kymmenestä kuuntelijasta ja uusi kuuntelijaryhmä vuonna 2012 yhdestätoista kuuntelijasta. Ensimmäisessä tutkimuksessa kuuntelijat yhtä lukuun ottamatta olivat puhetekniikan ja vokologian opiskelijoita ja asiantuntijoita. Heistä neljällä oli harrastuneisuutta klassisessa laulussa. Uuden kuuntelijaryhmän jäsenet olivat laulunopettajia tai laulun ammattiopiskelijoita. Kuuntelijat arvioivat VAS-asteikolla näytteistä laatua, väriä, kuuluvuutta ja helinän määrää, sekä saivat määritellä laulajan ääniluokan. Tulokset syötettiin tilastolliseen analyysiohjelmaan SPSS.
Tilastollisilla analyyseillä saadut tulokset osoittivat, ettei laulajanformantin voimakkuudella ja keskitaajuudella ollut tässä tapauksessa korrelaatiota äänestä arvioitujen piirteiden kanssa. Ensimmäisen ja toisen kuuntelijaryhmän arvioissa kuitenkin piirteet kuuluvuus ja helinä korreloivat keskenään. Toisen kuulijaryhmän arvioissa voitiin havaita lisäksi lievää korreloivuutta myös helinän ja laadun, sekä kuuluvuuden ja laadun välillä. Ääniluokituksen suhteen arvioissa ei ollut säännönmukaisuutta. Kuitenkin ensimmäisellä ryhmällä kolmessa tapauksessa neljästä niistä, joissa näytteen voimakasta laulajanformanttia oltiin laskettu, ääniluokka arvioitiin keskimäärin yhtä korkeammaksi, eli altosta mezzosopraanoksi. Toisella kuulijaryhmällä taipumus ei ollut yhtä selkeä. Koska laulajien väliset erot saattoivat olla loppujenlopuksi kovin pieniä, voi olla että kuulijoiden arvioihin vaikutti enimmäkseen laulajien yksilölliset äänenvärit. Äänenväriin vaikuttaa eniten matalammat taajuudet spektrillä. Kuulijoiden subjektiiviset mieltymykset olivat kenties myös merkitseviä arvioissa.
Tutkielma perustuu vuonna 2009 Tampereen yliopistossa puhetekniikan ja vokologian oppiaineeseen kirjoitettuun kandidaatintutkielmaan.
Viideltä altoksi luokitellulta koulutetulta laulajalta saaduista näytteistä koottiin neljäntoista näytteen kuuntelupaketti. Osa näytteistä oli suodatettu niin, että laulajanformantin voimakkuutta voimistettiin ja toisissa laskettiin. Näytteiden spektreistä määriteltiin laulajanformantin voimakkuus ja keskitaajuus.
Kuuntelijaryhmä vuonna 2009 koostui kymmenestä kuuntelijasta ja uusi kuuntelijaryhmä vuonna 2012 yhdestätoista kuuntelijasta. Ensimmäisessä tutkimuksessa kuuntelijat yhtä lukuun ottamatta olivat puhetekniikan ja vokologian opiskelijoita ja asiantuntijoita. Heistä neljällä oli harrastuneisuutta klassisessa laulussa. Uuden kuuntelijaryhmän jäsenet olivat laulunopettajia tai laulun ammattiopiskelijoita. Kuuntelijat arvioivat VAS-asteikolla näytteistä laatua, väriä, kuuluvuutta ja helinän määrää, sekä saivat määritellä laulajan ääniluokan. Tulokset syötettiin tilastolliseen analyysiohjelmaan SPSS.
Tilastollisilla analyyseillä saadut tulokset osoittivat, ettei laulajanformantin voimakkuudella ja keskitaajuudella ollut tässä tapauksessa korrelaatiota äänestä arvioitujen piirteiden kanssa. Ensimmäisen ja toisen kuuntelijaryhmän arvioissa kuitenkin piirteet kuuluvuus ja helinä korreloivat keskenään. Toisen kuulijaryhmän arvioissa voitiin havaita lisäksi lievää korreloivuutta myös helinän ja laadun, sekä kuuluvuuden ja laadun välillä. Ääniluokituksen suhteen arvioissa ei ollut säännönmukaisuutta. Kuitenkin ensimmäisellä ryhmällä kolmessa tapauksessa neljästä niistä, joissa näytteen voimakasta laulajanformanttia oltiin laskettu, ääniluokka arvioitiin keskimäärin yhtä korkeammaksi, eli altosta mezzosopraanoksi. Toisella kuulijaryhmällä taipumus ei ollut yhtä selkeä. Koska laulajien väliset erot saattoivat olla loppujenlopuksi kovin pieniä, voi olla että kuulijoiden arvioihin vaikutti enimmäkseen laulajien yksilölliset äänenvärit. Äänenväriin vaikuttaa eniten matalammat taajuudet spektrillä. Kuulijoiden subjektiiviset mieltymykset olivat kenties myös merkitseviä arvioissa.
Tutkielma perustuu vuonna 2009 Tampereen yliopistossa puhetekniikan ja vokologian oppiaineeseen kirjoitettuun kandidaatintutkielmaan.