Konenäköön perustuva veren seerumin tai plasman HIL-arvojen vastaavuus
Kortelainen, Joonas (2013)
Kortelainen, Joonas
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301101243
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301101243
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia miten SataDiagin kliinisessä laboratoriossa Hemolyyttisyys, Ikteerisyys ja Lipeemisyys -häiriötekijöitä omaavia näytteitä saataisiin konenäön avulla poistettua automaattiselta analysointilinjastolta. Jos näytteissä on näitä häiriötekijöitä, voivat ne mennä virheellisinä analysoitavaksi tuottaen vääriä tuloksia loppuanalyyseihiin. Tästä johtuen potilaille saatettaisiin antaa vääriä lääkkeitä.
Työ aloitettiin esitutkimuksella, jossa testattiin millä kameralla, valaistuksella ja millaisiin olosuhteisiin tämä järjestelmä olisi hyvä rakentaa. Tutkimus aloitettiin testaamalla koululta löytyviä kameroita; harmaasävymatriisikamera, viivakamera, värikamera sekä lähi-infrapuna aallonpituusalueella toimiva spektraalikamera
Kameran valinnan jälkeen testattiin ja valittiin valaistus sekä optiikka. Ohjelmisto oli jo päätetty. Se oli koululta jo ennestään löytyvä MVTec HALCON -konenäköohjelmisto.
Kun kaikki testit esitutkimuksen aikana oli tehty, haettiin SataDiagin laboratoriosta näytteitä kuvattavaksi ja alettiin suunnitella ohjelmistoa, joka suorittaisi analyysin. Kun ensikuvaukset oli suoritettu, siirryttiin laboratorioon suorittamaan laajemmat kuvaukset, jotka koostuivat yli 150 näytteestä.
Kuvauksissa saatiin näytteistä kuvat, joiden avulla voitiin muodostaa selkeämpi suunnitelma siitä, miten ohjelmisto kannattaa rakentaa. Samalla kun ohjelmistoa tehtiin, kehitettiin myös laitteistoa, jolla kuvaukset suoritettiin.
Kun järjestelmästä saatiin viimeinen laitteistoprototyyppi valmiiksi, suoritettiin vielä yhdet kuvaukset, joiden aikana kuvattiin yli 500 näytettä. Näiden viimeisellä prototyypillä suoritettujen kuvausten avulla voitiin kehittää analysointiohjelmistoa entistä tarkemmaksi.
Työ aloitettiin esitutkimuksella, jossa testattiin millä kameralla, valaistuksella ja millaisiin olosuhteisiin tämä järjestelmä olisi hyvä rakentaa. Tutkimus aloitettiin testaamalla koululta löytyviä kameroita; harmaasävymatriisikamera, viivakamera, värikamera sekä lähi-infrapuna aallonpituusalueella toimiva spektraalikamera
Kameran valinnan jälkeen testattiin ja valittiin valaistus sekä optiikka. Ohjelmisto oli jo päätetty. Se oli koululta jo ennestään löytyvä MVTec HALCON -konenäköohjelmisto.
Kun kaikki testit esitutkimuksen aikana oli tehty, haettiin SataDiagin laboratoriosta näytteitä kuvattavaksi ja alettiin suunnitella ohjelmistoa, joka suorittaisi analyysin. Kun ensikuvaukset oli suoritettu, siirryttiin laboratorioon suorittamaan laajemmat kuvaukset, jotka koostuivat yli 150 näytteestä.
Kuvauksissa saatiin näytteistä kuvat, joiden avulla voitiin muodostaa selkeämpi suunnitelma siitä, miten ohjelmisto kannattaa rakentaa. Samalla kun ohjelmistoa tehtiin, kehitettiin myös laitteistoa, jolla kuvaukset suoritettiin.
Kun järjestelmästä saatiin viimeinen laitteistoprototyyppi valmiiksi, suoritettiin vielä yhdet kuvaukset, joiden aikana kuvattiin yli 500 näytettä. Näiden viimeisellä prototyypillä suoritettujen kuvausten avulla voitiin kehittää analysointiohjelmistoa entistä tarkemmaksi.