Menetelmävalidointi : Abbot Allele SEQR mikrokimera
Leino, Jussi (2012)
Leino, Jussi
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301181532
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301181532
Tiivistelmä
Akuutit leukemiat ovat klonaalisia, yhdestä varhaisesta kantasolusta lähtöisin olevia pahanlaatuisia verisairauksia. Allogeenisella kantasolusiirrolla (allo-HSCT) siirteen saajam kantasolut ja koko hematopoieesi korvataan siirteen luovuttajan terveillä kantasolusiirroilla, jolloin myös pahalaatuinen veritauti voidaan parantaa pysyvästi. Allogeenisen kantasolusiirron rajoittavana tekijänä ovat kuitenkin vakavat komplikaatiot kuten graft-versus-host tauti (GvhD). Hematopoieettisten kantasolujen siirroissa tavoitteena on täydellinen luovuttajan kimerismi. Usein kuitenkin potilaan solupopulaatio korvautuu hitaasti luovuttajan soluilla ja joskus, kuten taudin relapsin yhteydessä, potilaan omien solujen osuus voi alkaa kasvaa hoidon myöhemmässä vaiheessa. Kimerismitutkimuksessa seurataan potilaan luuytimen solupopulaatioita. Tällöin mahdollinen taudin relapoituminen on ennakoitavissa ja potilaan ennustetta voidaan parantaa.
Tutkimuksessa validoitiin qPCR-menetelmään perustuva kimerismianalyysi, Abbot Molecular Allele SEQR. Validoinnissa tutkittiin yhteensä yksitoista kantasolusiirteen luovuttaja ja saaja paria. Joukossa oli mukana sekä sisarluovuttajia että rekisteriluovuttajia. Uudella menetelmällä saatuja tuloksia verrattiin vanhaan käytössä olevaan menetelmään. Tuloksista pystyttiin näkemään että uusi menetelmä oli huomattavasti herkempi verrattuna vanhaan. Useiden potilaiden näytteissä oli havaittavissa erittäin pientä sekakimerismiä, kun taas vanhalla menetelmällä tulos oli täydellinen luovuttajan kimerismi.
Tutkimuksessa validoitiin qPCR-menetelmään perustuva kimerismianalyysi, Abbot Molecular Allele SEQR. Validoinnissa tutkittiin yhteensä yksitoista kantasolusiirteen luovuttaja ja saaja paria. Joukossa oli mukana sekä sisarluovuttajia että rekisteriluovuttajia. Uudella menetelmällä saatuja tuloksia verrattiin vanhaan käytössä olevaan menetelmään. Tuloksista pystyttiin näkemään että uusi menetelmä oli huomattavasti herkempi verrattuna vanhaan. Useiden potilaiden näytteissä oli havaittavissa erittäin pientä sekakimerismiä, kun taas vanhalla menetelmällä tulos oli täydellinen luovuttajan kimerismi.