"Kuka istuu meidän sängyn vieressä, kun me tehdään kuolemaa?" : Lapsettomuus kokemuksena

Abstract

Kun pari on vuoden ajan yrittänyt saada raskautta alkuun siinä onnistumatta, voidaan puhua lapsettomuudesta. Noin 15 % hedelmällisessä iässä olevista pareista kärsii lapsettomuudesta jossain elämänsä vaiheessa. Lapsen saamista pidetään usein itsestäänselvyytenä ja useimmille lapsettomuus on ensimmäinen iso vastoinkäyminen elämässä. Suomessa hedelmättömyysongelman on arvioitu yleistyvän, jolloin terveydenhoitaja kohtaa lapsettomia yhä useammin ja keskustelee lapsettomuuteen liittyvistä asioista.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää eroja miesten ja naisten suhtautumisessa lapsettomuuteen ja lapsettomuushoitoihin sekä sitä, miten lapsettomuus vaikutti parisuhteeseen. Tavoitteena oli terveydenhoitajien lapsettomuustietouden lisääminen ja lapsettomuuden kokemuksen ymmärtäminen. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna. Tutkimuksessa haastateltiin kahta tahattomasti lapsetonta pariskuntaa, joiden lapsettomuudelle ei ollut varmaa lääketieteellistä selitystä.

Opinnäytetyön tulosten mukaan lapsettomuus herättää vaihtelevia tunteita. Tunteet vaihtelevat toivon ja epätoivon välillä aiheuttaen tuskaa ja epäonnistumisen kokemista. Lapsettomuus vaikuttaa parisuhteeseen ja vanhemmuuden merkitys korostuu, kun lasta ei saadakaan. Lapsettomuus vaikuttaa elämään muuttamalla suhtautumista lasten saamiseen, lapsiperheisiin ja ihmissuhteisiin. Lapsettomuushoidot koetaan psyykkisesti raskaina, vaikka suhtautuminen niihin on pääasiassa myönteistä. Miesten ja naisten lapsettomuuteen liittyvät tunteet ovat samansuuntaisia, mutta käsittelytavoissa on eroja. Lapsettomat tarvitsevat enemmän tukea lapsettomuuden käsittelyyn. Terveydenhoitajan tulee huomioida lapsettoman tilanne kokonaisvaltaisesti ja ottaa parisuhde huomioon. Lapsetonta tulee tukea ja kuunnella kaikissa lapsettomuuden vaiheissa.

When a couple has been trying to have a baby for one year without any success, infertility comes into question. About 15% of couples that are on fertility age are suffering from childlessness at one point of their lives. Having a child can be taken for granted and childlessness can be the first big setback on their lives. Infertility as a problem in Finland is estimated to be more common, so public health nurses come across more and more childless couples and they have a conversation on things related to childlessness.

The aim of this thesis was to determine differences of responses on infertility between men and women and how infertility influences their relationship. The target of this thesis was to increase information on infertility knowledge among public health nurses. This thesis was a qualitative research executed by theme interview. Two couples that suffered from childlessness were interviewed for this research. There was no medical reason for their infertility.

The results show that childlessness triggers changeable feelings. Emotions vary between hope and despair causing agony and feelings of failure. Childlessness influenced the relationship and the meaning of parenthood was emphasized when the couple was not able to have a child. Childlessness influences couples’ lives by changing their response to having a child, family with children and other social relationships. Fertility treatments were experienced as emotionally hard, although the attitude to them is mostly positive. Emotions that are caused by childlessness are the same for men and women, but they are dealing with the problem differently. Childless couples need support to handle childlessness. It is essential for public health nurses to fully comprehend the situation of a childless couple with regard to their relationship. Childless couples must be supported and listened to in all the phases of childlessness.