Kouluruokailun ja ravitsemusystävällisyyden toteutuminen Ugandassa ja Suomessa

Abstract

Kouluruokailua Suomessa ohjaavat lait, säädökset ja ravitsemussuositukset. Oppilaat ovat oikeutettuja myös maksuttomaan kouluterveydenhuoltoon. Ugandassa on lakisäädöksin turvattu kouluruokailu ja -terveydenhuolto mutta lakeja harvoin noudatetaan, poikkeuksena yksityiset, rahoitusapua saavat koulut. Terveydenhuoltoa ei useinkaan ole koulun puolesta järjestetty. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kouluruokailun toteutumista Suomessa ja Ugandassa. Kouluruokailuun ja terveydenhuoltoon liittyviä asioita pyrittiin selvittämään WHO:n (World Health Organization) laatiman Nutrition Friendly School Initiative -kyselyn avulla (NFSI). Kyselyt toteutettiin Suomessa Evijärven keskikoululla vuonna 2009 ja Ugandassa Kibuukan koululla vuonna 2007. Kysely pitää sisällään viisi pääkohtaa, jotka kartoittavat koulun opetussuunnitelman sekä sen kehittämisen ja modifioinnin, yhteistyön kodin ja koulun välillä, kouluympäristön sekä ravitsemus- ja terveyspalvelut. NFSI- kyselyn tulokset kirjattiin ja analysoitiin huolellisesti. Tuloksia verrattiin toisiinsa mutta myös siltä näkökulmalta, millaisia niiden tulisi säädösten mukaan olla. Ugandassa 2008 syksyllä Kibuukan koululla saatujen vastausten avulla ilmeni paljon kehitettävää, puutteet huomioitiin ja niihin puututtiin konkreettisesti meille suoduin valtuuksin. Erityisen paljon kehitettävää ilmeni terveydenhuollon ja hygienian osa-alueilla. Kibuukan koululle hankittiin mm. juomaveden puhdistustabletteja, juomavesitankki korjattiin sekä hankittiin käsisaippuaa ja käsisaippuateline käsienpesua varten. Uganda on kehitysmaa ja taloudellisesti heikossa asemassa. Tämä näkyy ja vaikuttaa kaikkialla ympäri Ugandaa. Evijärvellä kirjatut tulokset olivat lähes moitteettomia, joten kehitettävää ei juuri ilmennyt. Tämä johtunee Suomen taloudellisesti vakaasta asemasta ja pitkälle kehittyneestä terveydenhuollosta sekä esimerkillisestä koulujärjestelmästä.

Laws, regulations and nutrition references guide school catering in Finland. Students are also privileged to school health services. Laws for school catering and healthcare are also regulated in Uganda but they are seldom followed, except by private schools that receive external funding. There is often no health service provided on behalf of the school. The target of our thesis was determining school catering implementation in Finland and in Uganda. The World Health Organization has developed a Nutrition Friendly Schools Initiative -questionnaire (NFSI) that we made use of for this determination of school catering, as well as healthcare. Questionnaires were filled at secondary school of Evijärvi in autumn 2009 and at school of Kibuuka in autumn 2007. The questionnaire contains five main points that map out the school policy and its development and modification, co-operation between school and home, school environment as well as nutrition- and health services. The NFSI- questionnaire answers underwent a thorough registration and analyse. We compared the results between each other by considering what they should be according to regulations. At school of Kibuuka the results showed plenty of curable things, that we took action upon, with restrictions the authority provided to us. There was lot of curable things to do among hygienia and healthcare system. Kibuuka school got among other things as, safe drinking water tablets, fresh water tank were fixed also we procure hand soap and hand soap rack. Uganda is a less developed country and in a weak economic state. This can be seen all over the country, including in school health care. The results from school of Evijärvi were somewhat faultless so naturally there was little for us to influence. This is a consequence of Finland’s stable economic state, highly developed healthcare and model-like school system.