Kehon kokeminen raskauden aikana : Kirjallisuuskatsaus raskaudenaikaisesta kehonkuvasta ja kehotyytyväisyydestä
Aittokallio, Jenni (2013)
Aittokallio, Jenni
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302031991
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302031991
Tiivistelmä
Kehittämistehtäväni tarkoituksena oli selvittää millaisia erilaisia tutkimuksia normaalin raskauden aikaisesta kehonkuvasta odottavilla äideillä löytyy ja mitä teemoja nämä tutkimukset nostavat esiin. Kehittämistehtäväni tavoitteena oli rakentaa kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa raskaana olevan äidin kohtaamiseen neuvolassa, etenkin fysioterapeutin ohjauksessa ja lisätä fysioterapeuttien keskuudessa keskustelua raskauden aikaisen kehonkuvan muutoksesta ja sen vaikutuksesta odottavaan äitiin. Valitsin työhöni 2000-luvun puolella tehtyjä tutkimuksia kehonkuvasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä normaalin raskauden aikana. Koska raskaus on hyvin tutkittu aihe monella tieteenalalla, rajasin hakuni terveyspsykologian, hoitotieteen, lääketieteen ja gynekologian aloilla tehtyihin tutkimuksiin.
Kehittämistehtävääni kerätyistä tutkimuksista nousi esiin kolme pääteemaa: kehon kokeminen raskauden aikana ja raskauden aikaisen lantion kivun ja liikunnan merkitys kehon kokemiseen, raskauden aikainen kehotyytyväisyys/-tyytymättömyys ja raskauden aikaisen painon nousun ja liikunnan merkitys kehotyytyväisyyteen sekä suhde syntymättömään lapseen.
Kehotyytyväisyyttä käsittelevien tutkimusten mukaan raskaus vapauttaa naisia perinteisistä kauneusihanteista, minkä seurauksena he ovat raskausaikana keskimäärin tyytyväisempiä kehoonsa kuin ennen raskautta. Kehotyytyväisyys vähenee kuitenkin synnytyksen myötä, jolloin vanhat kauneusihanteet palaavat. Odottavat äidit toivovatkin, että tästä asiasta keskusteltaisiin perhevalmennuksessa. Äidit jotka ovat kehoonsa tyytymättömiä, ovat alttiimpia raskauden aikaiselle masennukselle, joten heidän tunnistamisensa ja tukemisensa raskauden alkuvaiheessa olisi tärkeää. Odottavat äidit kaipaavat myös tukea fyysisen aktiivisuuden ylläpitoon ja sopivien liikuntalajien löytämiseen. Tutkimusten mukaan fyysisen aktiivisuuden ylläpito odotusaikana on tärkeää, sillä odottavat äidit saavat fyysisestä aktiivisuudesta merkittävää mielihyvää. Työssäni on myös osio raskauden aikaisen lantion kivun vaikuttavista hoitomuodoista, sillä lantion kivut ovat kokemukseni mukaan yleisin syy, jonka vuoksi odottavat äidit ohjautuvat fysiotera-peutille. Lopuksi avaan vielä yhden tutkimuksen verran odottavien äitien suhdetta syntymättömään lapseensa, jotta fysioterapiassakin osattaisiin tukea äitien erilaisia kokemuksia. Työssäni esiintyvien tutkimusten perusteella fysioterapeutin roolia perhevalmennuksessa voisi lisätä, jotta odottavat äidit saisivat tukea kehonkuvalleen, fyysinen aktiivisuus säilyisi ja raskauden aikaista masennusta saataisiin ehkäistyä.
Kehittämistehtävääni kerätyistä tutkimuksista nousi esiin kolme pääteemaa: kehon kokeminen raskauden aikana ja raskauden aikaisen lantion kivun ja liikunnan merkitys kehon kokemiseen, raskauden aikainen kehotyytyväisyys/-tyytymättömyys ja raskauden aikaisen painon nousun ja liikunnan merkitys kehotyytyväisyyteen sekä suhde syntymättömään lapseen.
Kehotyytyväisyyttä käsittelevien tutkimusten mukaan raskaus vapauttaa naisia perinteisistä kauneusihanteista, minkä seurauksena he ovat raskausaikana keskimäärin tyytyväisempiä kehoonsa kuin ennen raskautta. Kehotyytyväisyys vähenee kuitenkin synnytyksen myötä, jolloin vanhat kauneusihanteet palaavat. Odottavat äidit toivovatkin, että tästä asiasta keskusteltaisiin perhevalmennuksessa. Äidit jotka ovat kehoonsa tyytymättömiä, ovat alttiimpia raskauden aikaiselle masennukselle, joten heidän tunnistamisensa ja tukemisensa raskauden alkuvaiheessa olisi tärkeää. Odottavat äidit kaipaavat myös tukea fyysisen aktiivisuuden ylläpitoon ja sopivien liikuntalajien löytämiseen. Tutkimusten mukaan fyysisen aktiivisuuden ylläpito odotusaikana on tärkeää, sillä odottavat äidit saavat fyysisestä aktiivisuudesta merkittävää mielihyvää. Työssäni on myös osio raskauden aikaisen lantion kivun vaikuttavista hoitomuodoista, sillä lantion kivut ovat kokemukseni mukaan yleisin syy, jonka vuoksi odottavat äidit ohjautuvat fysiotera-peutille. Lopuksi avaan vielä yhden tutkimuksen verran odottavien äitien suhdetta syntymättömään lapseensa, jotta fysioterapiassakin osattaisiin tukea äitien erilaisia kokemuksia. Työssäni esiintyvien tutkimusten perusteella fysioterapeutin roolia perhevalmennuksessa voisi lisätä, jotta odottavat äidit saisivat tukea kehonkuvalleen, fyysinen aktiivisuus säilyisi ja raskauden aikaista masennusta saataisiin ehkäistyä.