Tuhkalannoituksen ja heinäntorjunnan vaikutukset puuntuotantoon maataloustuotannosta poistuneella turvepellolla Pohjois-Pohjanmaalla
Kohal, Olavi (2013)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302132281
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302132281
Tiivistelmä
Tutkimusaineisto on kerätty Metsäntutkimuslaitoksen v. 1991 perustamalta pellonmetsityskokeelta Pohjois-Pohjanmaalta. Kokeen käsittelyinä ovat istutusvaiheen puuntuhkalannoitus 5000 kg/ha, rikkakasvien torjunta sekä puuntuhkalannoitus ja torjunta yhdessä. Tutkittavat puulajit olivat mänty ja hieskoivu. Työn tavoitteina oli selvittää varhaisen tuhkalannoituksen ja rikkakasvien torjunnan vaikutuksia neulasravinteisiin, kasvuvasteeseen sekä männyn tuhkalannoituksen taloudelliseen kannattavuuteen maataloustuotannosta poistuneella metsitetyllä turvemaan pellolla.
Tulokset osoittavat, että tämäntyyppisellä kasvupaikalla tuhkalannoituksen vaikutusaika on melko lyhyt. Tuhkalannoitus lisää neulasten kalium- ja booripitoisuuksia aluksi. Kuitenkin 21 vuotta lannoituksesta neulasravinteiden määrät ovat laskeneet vertailukoealojen tasolle. Tuhkalannoitus on lisännyt männyn runkotilavuutta tilastollisesti merkitsevästi viiden viimeisen vuoden kasvujakson aikana 2,1 m3/ha/v ja 21 vuodessa 1,1 m3/ha/v. Rikkakasvien torjunta ja tuhkalannoitus yhdessä lisäsivät männyn tilavuuskasvua viiden vuoden kasvujaksolla 4,6 m3/ha/v ja 21 vuodessa 2,7 m3/ha/v. Tuhkalannoitus lisäsi hieskoivun vuotuista runkotilavuuden kasvua 21 vuodessa 1,3 m3/ha/v. Torjunta- ja tuhkalannoitus yhdessä ovat lisänneet hieskoivun tilavuuskasvua 1,4 m3/ha/v. Torjunnalla ja tuhkalannoituksella ei todettu tilastollista yhdysvaikutusta.
Tuhkalannoituksen taloudellista kannattavuutta männyllä tarkasteltiin Metsäntutkimuslaitoksen kehittämällä MOTTI- kasvatusohjelmalla. Kasvatusvaihtoehtoina olivat kontrollikäsittely, yksi tuhkalannoitus ja jatkolannoitus. Metsänkasvatus oli kannattavaa kaikilla kasvatusvaihtoehdoilla. Paras kannattavuus oli tuhkan jatkolannoitus kasvatuksella, jossa nettotulojen nykyarvo oli yli 2000 €/ha 3 % korko-kannalla. Jos tulevilla kunnostusojituksilla ja hakkuilla ei voida lisätä tuotosta, niin metsänkasvatus tällä kasvupaikalla ei ole kannattavaa ilman lannoitusta.
Tulokset osoittavat, että tämäntyyppisellä kasvupaikalla tuhkalannoituksen vaikutusaika on melko lyhyt. Tuhkalannoitus lisää neulasten kalium- ja booripitoisuuksia aluksi. Kuitenkin 21 vuotta lannoituksesta neulasravinteiden määrät ovat laskeneet vertailukoealojen tasolle. Tuhkalannoitus on lisännyt männyn runkotilavuutta tilastollisesti merkitsevästi viiden viimeisen vuoden kasvujakson aikana 2,1 m3/ha/v ja 21 vuodessa 1,1 m3/ha/v. Rikkakasvien torjunta ja tuhkalannoitus yhdessä lisäsivät männyn tilavuuskasvua viiden vuoden kasvujaksolla 4,6 m3/ha/v ja 21 vuodessa 2,7 m3/ha/v. Tuhkalannoitus lisäsi hieskoivun vuotuista runkotilavuuden kasvua 21 vuodessa 1,3 m3/ha/v. Torjunta- ja tuhkalannoitus yhdessä ovat lisänneet hieskoivun tilavuuskasvua 1,4 m3/ha/v. Torjunnalla ja tuhkalannoituksella ei todettu tilastollista yhdysvaikutusta.
Tuhkalannoituksen taloudellista kannattavuutta männyllä tarkasteltiin Metsäntutkimuslaitoksen kehittämällä MOTTI- kasvatusohjelmalla. Kasvatusvaihtoehtoina olivat kontrollikäsittely, yksi tuhkalannoitus ja jatkolannoitus. Metsänkasvatus oli kannattavaa kaikilla kasvatusvaihtoehdoilla. Paras kannattavuus oli tuhkan jatkolannoitus kasvatuksella, jossa nettotulojen nykyarvo oli yli 2000 €/ha 3 % korko-kannalla. Jos tulevilla kunnostusojituksilla ja hakkuilla ei voida lisätä tuotosta, niin metsänkasvatus tällä kasvupaikalla ei ole kannattavaa ilman lannoitusta.