HOITOTYÖN DOKUMENTOINTI KOTIHOIDOSSA RAKENTEELLISEEN KIRJAAMISEEN SIIRRYTTÄESSÄ
Alakotila, Marjo (2013)
Alakotila, Marjo
Centria ammattikorkeakoulu (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu)
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302142312
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302142312
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää kirjaamiskoulutuksen vaikutusta kotihoidon
yksikköön eli miten kirjaamiskoulutus on vaikuttanut kirjaamiskäytäntöihin, hoitajien
asenteisiin ja mielipiteisiin kirjaamiseen liittyen. Opinnäytetyön tavoitteena on, että
sen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä edelleen hoitotyön kirjaamista asiakaslähtöisemmäksi
kyseissä kotihoidossa. Opinnäytetyön kohderyhmänä oli kotihoidon henkilöstö,
johon kuului kolme sairaanhoitajaa, kuusi lähihoitajaa sekä yksi kodinhoitaja. Aloitin
opinnäytetyön havainnoimalla hoitohenkilökunnan kirjaamiskäytäntöjä. Tämän lisäksi
kotihoidon ohjaaja valitsi minulle anonyymisti autenttisia kirjauksia asiakkaiden potilaspapereista.
Hoitohenkilökunta toteutti myös ryhmätyönä kirjaamisharjoituksen. Tein
havainnoistani ja kirjaamisista alustavaa analyysiä. Seuraavana vaiheena toteutettiin kaksipäiväinen
kirjaamiskoulutus. Koulutuksesta vastasi hoitotyön opettaja. Ensimmäisellä
kerralla pohdittiin asioita käsitetasolla, toisella kerralla käsiteltiin esimerkkiasiakkaan hoitosuunnitelmaa
ja kirjaamista. Näiden koulutusten jälkeen hoitohenkilökunta arvioi kyselyllä
koulutusta ja sen vaikutusta omaan ja työyhteisön kirjaamiseen. Hoitajat kuvailivat
kirjaamista haastavaksi, mutta olivat yleensä kohtalaisen tyytyväisiä omaan ja muiden
oman yksikön työntekijöiden kirjaamiseen. Todettiin, että koulutuksia tarvitaan vielä jatkossakin.
He kokivat kuitenkin kehittyvänsä koko ajan omassa kirjaamisessaan. Todettiin,
että kirjaaminen voi olla työlästä ja aikaa vievää, mutta toisaalta hyvin ja perusteellisesti
tehtynä se parantaa tiedon välitystä sekä oman yksikön sisällä että yksiköiden välillä.
Henkilökunta koki myös, että hoitotyön laatu paranee hyvän kirjaamisen myötä, koska
he kykenevät huomioimaan useita tärkeitä ja oleellisia asioita. Opinnäytetyö on suunnattu
ensisijaisesti kyseiseen kotihoidon yksikköön. Sitä voi hyödyntää myös soveltuvin osin
vastaavissa kirjaamisen kehittämishankkeissa vastaavissa yksiköissä.
yksikköön eli miten kirjaamiskoulutus on vaikuttanut kirjaamiskäytäntöihin, hoitajien
asenteisiin ja mielipiteisiin kirjaamiseen liittyen. Opinnäytetyön tavoitteena on, että
sen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä edelleen hoitotyön kirjaamista asiakaslähtöisemmäksi
kyseissä kotihoidossa. Opinnäytetyön kohderyhmänä oli kotihoidon henkilöstö,
johon kuului kolme sairaanhoitajaa, kuusi lähihoitajaa sekä yksi kodinhoitaja. Aloitin
opinnäytetyön havainnoimalla hoitohenkilökunnan kirjaamiskäytäntöjä. Tämän lisäksi
kotihoidon ohjaaja valitsi minulle anonyymisti autenttisia kirjauksia asiakkaiden potilaspapereista.
Hoitohenkilökunta toteutti myös ryhmätyönä kirjaamisharjoituksen. Tein
havainnoistani ja kirjaamisista alustavaa analyysiä. Seuraavana vaiheena toteutettiin kaksipäiväinen
kirjaamiskoulutus. Koulutuksesta vastasi hoitotyön opettaja. Ensimmäisellä
kerralla pohdittiin asioita käsitetasolla, toisella kerralla käsiteltiin esimerkkiasiakkaan hoitosuunnitelmaa
ja kirjaamista. Näiden koulutusten jälkeen hoitohenkilökunta arvioi kyselyllä
koulutusta ja sen vaikutusta omaan ja työyhteisön kirjaamiseen. Hoitajat kuvailivat
kirjaamista haastavaksi, mutta olivat yleensä kohtalaisen tyytyväisiä omaan ja muiden
oman yksikön työntekijöiden kirjaamiseen. Todettiin, että koulutuksia tarvitaan vielä jatkossakin.
He kokivat kuitenkin kehittyvänsä koko ajan omassa kirjaamisessaan. Todettiin,
että kirjaaminen voi olla työlästä ja aikaa vievää, mutta toisaalta hyvin ja perusteellisesti
tehtynä se parantaa tiedon välitystä sekä oman yksikön sisällä että yksiköiden välillä.
Henkilökunta koki myös, että hoitotyön laatu paranee hyvän kirjaamisen myötä, koska
he kykenevät huomioimaan useita tärkeitä ja oleellisia asioita. Opinnäytetyö on suunnattu
ensisijaisesti kyseiseen kotihoidon yksikköön. Sitä voi hyödyntää myös soveltuvin osin
vastaavissa kirjaamisen kehittämishankkeissa vastaavissa yksiköissä.