Senioripalvelut vuonna 2025
Carpén, Sallamari; Hynninen, Elina (2013)
Carpén, Sallamari
Hynninen, Elina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013

Creative Commons Attribution-NonCommercial 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302222496
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302222496
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, minkälaisia palveluita senioreille on tarjolla tällä hetkellä ja ennustaa, miten senioripalvelut tulevat kehittymään vuoteen 2025 mennessä. Opinnäytetyössä on tutkittu ympäri Suomea alalla toimivia yrityksiä sekä perehdytty syvemmin Espoon kaupungin senioripalveluiden tarjontaan. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli ForeMassi2025 -hanke, jonka tavoitteena on ennakoida hyvinvointi- ja turvallisuusalojen kehitystä vuoteen 2025 asti ja järjestää tulevaisuuden tarpeita vastaavaa koulutusta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, kuinka senioripalveluita tulisi mahdollisesti kehittää tulevaisuudessa ja millaista osaamista alalle tulisi kehittää.
Teoreettinen viitekehys työlle muodostuu keskeisistä käsitteistä, joita ovat senioripalvelut, palvelutarjonta ja sosiaalipolitiikka. Senioripalvelut ovat yli 60-vuotiaille suunnattuja palveluita, jotka pyrkivät parantamaan senioreiden elämänlaatua kokonaisvaltaisesti. Opinnäytetyössä käytettyjä tutkimusmenetelmiä ovat toimintaympäristökartoitus ja tulevaisuuden tutkimus. Toimintaympäristökartoituksessa perehdyttiin senioripalveluiden nykytilaan ja tarjontaan sekä esimerkin avulla niiden heikkouksiin ja vahvuuksiin. Kartoituksessa käytettiin hyväksi STEEPLE- ja SWOT-analyysejä. Tulevaisuuden tutkimuksessa pyrittiin löytämään kehityssuuntia senioripalveluiden tulevaisuuden kehitykselle esimerkiksi skenaariotyöskentelyn ja heikkojen signaalien tutkimisen avulla. Haastattelun ja e-lomakekyselyn avulla kartoitettiin senioreiden palveluiden tarvetta, joita verrattiin opinnäytetyössä luotuun skenaarioon.
Toimintaympäristökartoituksen pohjalta havaittiin heikkoja signaaleita, joita olivat seniorien fyysisen hyvinvoinnin ylläpito, räätälöitävissä olevat palvelut ja erityisesti teknologian lisääntynyt hyödyntäminen. Näitä käytettiin tulevaisuuden tutkimisessa. Tutkimisen tuloksena todettiin, että tulevaisuudessa kunnat eivät pysty vastaamaan palvelukysyntään, koska niillä ei ole tarpeeksi resursseja käytettävissä. Se johtanee siihen, että julkinen sektori tulee ostamaan palveluita yksityiseltä sektorilta ja lopulta yksityiset yritykset alkavat korvata kunnallisia palveluita. Tulevaisuudessa kaivattanee enemmän esimerkiksi henkistä hyvinvointia ylläpitäviä palveluita, interaktiivisten laitteiden ja teknologian korvatessa hoitohenkilökunnan kotikäyntejä. Sosiaalisten suhteiden ylläpito ja ihmiskontaktit ovat tärkeitä seniorien syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisemiseksi.
Teoreettinen viitekehys työlle muodostuu keskeisistä käsitteistä, joita ovat senioripalvelut, palvelutarjonta ja sosiaalipolitiikka. Senioripalvelut ovat yli 60-vuotiaille suunnattuja palveluita, jotka pyrkivät parantamaan senioreiden elämänlaatua kokonaisvaltaisesti. Opinnäytetyössä käytettyjä tutkimusmenetelmiä ovat toimintaympäristökartoitus ja tulevaisuuden tutkimus. Toimintaympäristökartoituksessa perehdyttiin senioripalveluiden nykytilaan ja tarjontaan sekä esimerkin avulla niiden heikkouksiin ja vahvuuksiin. Kartoituksessa käytettiin hyväksi STEEPLE- ja SWOT-analyysejä. Tulevaisuuden tutkimuksessa pyrittiin löytämään kehityssuuntia senioripalveluiden tulevaisuuden kehitykselle esimerkiksi skenaariotyöskentelyn ja heikkojen signaalien tutkimisen avulla. Haastattelun ja e-lomakekyselyn avulla kartoitettiin senioreiden palveluiden tarvetta, joita verrattiin opinnäytetyössä luotuun skenaarioon.
Toimintaympäristökartoituksen pohjalta havaittiin heikkoja signaaleita, joita olivat seniorien fyysisen hyvinvoinnin ylläpito, räätälöitävissä olevat palvelut ja erityisesti teknologian lisääntynyt hyödyntäminen. Näitä käytettiin tulevaisuuden tutkimisessa. Tutkimisen tuloksena todettiin, että tulevaisuudessa kunnat eivät pysty vastaamaan palvelukysyntään, koska niillä ei ole tarpeeksi resursseja käytettävissä. Se johtanee siihen, että julkinen sektori tulee ostamaan palveluita yksityiseltä sektorilta ja lopulta yksityiset yritykset alkavat korvata kunnallisia palveluita. Tulevaisuudessa kaivattanee enemmän esimerkiksi henkistä hyvinvointia ylläpitäviä palveluita, interaktiivisten laitteiden ja teknologian korvatessa hoitohenkilökunnan kotikäyntejä. Sosiaalisten suhteiden ylläpito ja ihmiskontaktit ovat tärkeitä seniorien syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisemiseksi.