Toimintakyvystä toimijuuteen : Tavoitteena ympärivuorokautisessa hoivassa elävien ikääntyneiden hyvä elämänlaatu

Abstract

Tiivistelmä Opinnäytetyö tarkastelee ympärivuorokautisessa hoivassa asuvien asiakkaiden elämänlaatua ja heidän toimijuutensa toteutumista arjessa. Tavoitteena oli selvittää iäkkään omaa kokemusta arjen tekemisen riittävyydestä ja subjektiivista kokemusta hoitohenkilöstön ymmärrystä heidän tarpeistaan. Tuomme esiin näkökulmia, kuinka kuntoutuksen ohjauksella tuetaan toimijuutta, keskiössä ovat iäkkään omat voimavarat. Tutkimus on kvantitatiivinen ja se on tehty Care kays mittaristolla tehdyllä post-doc –tutkimuksen aineistosta. Kysymyksistä muodostuu neljä ulottuvuutta, jotka mittaavat elämänlaadun fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja ympäristöulottuvuutta. Lomakkeen 51 kysymyksen tuloksena syntyy elämänlaadun profiili. Lisäksi jokaiselta osa -alueelta voi laskea erilliset pisteet, jolloin muodostuu kuva henkilön kokemasta elämänlaadusta kullakin ulottuvuudella. Elämän-laatupisteet saadaan laskemalla vastausten antamat pisteet yhteen. Tulosten perusteella haastateltujen vanhusten koettu elämänlaatu voidaan todeta kohtuulliseksi. Toimintakyky ja sen käyttömahdollisuudet ovat yhteydessä vanhuksen kokemaan elämänlaatuun. Elämänlaatua tuotti riittävä tekeminen arjessa. Vanhan ihmisen toimijuus tarvitsee tukea toimiakseen hyvin. Toimijuus ei pääse toteutumaan, jos aika käytetään vain välttämättömien hoitotoimenpiteiden suorittamiseen vaan tulee ottaa huomioon vanhuksen kyky ja halu päivittäisiin toimiin. Opinnäytetyössä pohdimme myös uudenlaista kuntoutuksen ohjaajan roolia vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa. Toimijuuden tukemiseksi tarvitaan aktiivista panostusta vanhuksen voimavarojen kartoitukseen sekä keskittymistä ja seurantaa aktuaalisen toimintakyvyn toteutumiseen. Tuommekin esille mahdollisuuksia asiakkaan toimijuuden tukemiseen ympärivuorokautisen hoivan palveluissa.

This thesis examined the quality of life of clients in round-the-clock assisted living and the implementation of their human agency in everyday life. The aim was to study elderly individuals’ personal experiences of the adequacy of their everyday activities as well as their subjective perceptions of the care personnel’s understanding of their needs. The thesis present perspectives on how rehabilitation guidance can support human agency by focusing on the elderly people’s personal resources. The study was conducted with a quantitative approach based on the research data a post-doctoral study in which the Care Keys scorecard was used. The issues constitute four dimensions that measure the quality of life: physical, psychological, social and environmental dimensions. The result of the form’s 51 questions is a quality-of-life profile. In addition, in each of these areas it is possible to count separate scores so as to form a picture of the subjects’ personal experiences of their quality of life in each dimension. The quality of life score is calculated by adding together the scores of the responses. According to the results, the interviewed elderly persons’ perceived quality of life could be considered reasonable. The respondents’ functional capacity and the possibilities of its use correlated with their perception of the quality of their life. The quality of life was a result of a sufficient number of meaningful activities in everyday life. Aging individuals’ human agency needs support in order to function well. Human agency cannot be implemented if the time is used only for carrying out the necessary care procedures. Elderly persons’ ability and willingness to participate in daily activities should also be taken into account. In this thesis discusses a new kind of rehabilitation counselor role in the assisted living for the elderly. The support of human agency needs an active investment in the charting of elderly people’s resources as well as the monitoring of and concentration on the realization of an actual functional capacity in elderly individuals. This thesis highlights the opportunities for supporting elderly individuals’ human agency in assisted care services.