Nuoren aikuisen masennuksen synty ja masennuksen vaikutus nuoren elämään
Kauppila, Elise; Lahtinen, Milka; Tanska, Ellimaija (2009)
Kauppila, Elise
Lahtinen, Milka
Tanska, Ellimaija
Turun ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911185577
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911185577
Tiivistelmä
Arviolta 15 - 25 prosenttia nuorista aikuisista kärsii hoitoa vaativasta pitkäkestoisesta masennukseen liittyvästä oireilusta. Tilastollisesti nuoret kärsivät masennuksesta yhtä paljon kuin aikuiset. Mielenterveyshäiriöiden joukosta vakavan masennuksen esiintyvyys on 85 prosenttia ja pitkäaikaisen masennuksen osuus noin 10 prosenttia. Nuoruusiällä masennukseen sairastuvien määrän ennustetaan kasvavan. (Haarasilta
& Marttunen 2000 [viitattu 18.2.2009].)Opinnäytetyön tarkoitus oli aikaisempien tutkimusten avulla kartoittaa, mitkä tekijät altistavat nuoren masennukselle sekä selvittää,miten masennus vaikuttaa nuoren
elämään. Työn tavoitteena on tuoda uusinta tutkittua tietoa Hoitonettiin nuorten aikuisten masennuksesta käytännön hoitotyötä helpottamaan. Työssä käytetty aineisto haettiin Medic-tietokannasta. Analysoitavaksi valittiin yksi suomenkielinen ja kolme englanninkielistä tutkimusta. Tutkimukset analysoitiin sisällönanalyysia käyttämällä. Tutkimustulokset osoittavat, että sekä nuoren lapsuuden vaikeudet että ajankohtaiset ongelmat ovat yhteydessä masennuksen syntyyn. Myös nuoren pitkäaikainen sairaus tai vamma sekä häiriökäyttäytyminen altistavat masennukselle. Nuoren myöhäisnuoruudesta aikuisuuteen siirtyminen on hämmentävää aikaa ja osaltaan altistaa masennukselle. Masennuksen katsotaan vaikuttavan nuoren aikuisen elämään laskemalla toimintakykyä ja lisäämällä mielenterveyshäiriöiden samanaikaissairastavuutta. Yli puolet masentuneista nuorista kärsii lisäksi jostain muusta mielenterveyshäiriöstä. Usein masentuneilla nuorilla ilmenee myös runsasta päihteiden käyttöä, epäsosiaalista käyttäytymistä sekä pahimmillaan itsetuhoisuutta.
Työn pohjalta syntyneitä kehittämiskohteita ovat hoitohenkilöstön kouluttaminen,varhainen puuttuminen ja sosiaalisen verkoston tukeminen. Tärkeä kehittämiskohde on myös resurssien kohdentaminen mielenterveystyöhön.Nyky-yhteiskunnassa tulisi keskittyä enemmän perheen sisäisten suhteiden ja kommunikoinnin tukemiseen.
& Marttunen 2000 [viitattu 18.2.2009].)Opinnäytetyön tarkoitus oli aikaisempien tutkimusten avulla kartoittaa, mitkä tekijät altistavat nuoren masennukselle sekä selvittää,miten masennus vaikuttaa nuoren
elämään. Työn tavoitteena on tuoda uusinta tutkittua tietoa Hoitonettiin nuorten aikuisten masennuksesta käytännön hoitotyötä helpottamaan. Työssä käytetty aineisto haettiin Medic-tietokannasta. Analysoitavaksi valittiin yksi suomenkielinen ja kolme englanninkielistä tutkimusta. Tutkimukset analysoitiin sisällönanalyysia käyttämällä. Tutkimustulokset osoittavat, että sekä nuoren lapsuuden vaikeudet että ajankohtaiset ongelmat ovat yhteydessä masennuksen syntyyn. Myös nuoren pitkäaikainen sairaus tai vamma sekä häiriökäyttäytyminen altistavat masennukselle. Nuoren myöhäisnuoruudesta aikuisuuteen siirtyminen on hämmentävää aikaa ja osaltaan altistaa masennukselle. Masennuksen katsotaan vaikuttavan nuoren aikuisen elämään laskemalla toimintakykyä ja lisäämällä mielenterveyshäiriöiden samanaikaissairastavuutta. Yli puolet masentuneista nuorista kärsii lisäksi jostain muusta mielenterveyshäiriöstä. Usein masentuneilla nuorilla ilmenee myös runsasta päihteiden käyttöä, epäsosiaalista käyttäytymistä sekä pahimmillaan itsetuhoisuutta.
Työn pohjalta syntyneitä kehittämiskohteita ovat hoitohenkilöstön kouluttaminen,varhainen puuttuminen ja sosiaalisen verkoston tukeminen. Tärkeä kehittämiskohde on myös resurssien kohdentaminen mielenterveystyöhön.Nyky-yhteiskunnassa tulisi keskittyä enemmän perheen sisäisten suhteiden ja kommunikoinnin tukemiseen.