Valmistuvien terveydenhoitajien alkoholin käytön puheeksi ottamiseen liittyviä asenteita
Latvala, Henna (2013)
Latvala, Henna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303012810
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303012810
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää valmistuvien terveydenhoitajien alkoholin käytön puheeksi ottamiseen liittyviä asenteita ja niiden taustalla olevia tekijöitä. Tavoitteena oli kuvailla valmistuvien terveydenhoitajien asenteita liittyen alkoholin käytön puheeksi ottamiseen. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Porin Pakka- eli paikallisen alkoholipolitiikan kehittämishankkeen kanssa.
Tutkimus suoritettiin toukokuussa 2012 kyselylomakkeella. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen kahta kvalitatiivista kysymystä lukuun ottamatta. Tutkimusryhmänä oli terveydenhoitajaryhmä, jolla oli lähes kaikki opinnot suoritettu. Kaikki paikalla olleet 46 terveydenhoitajaopiskelijaa vastasivat kyselyyn. Tutkimusaineiston kvantitatiivinen osuus analysoitiin Microsoft Office Excel –ohjelmaa sekä Tixel-laajennusta apuna käyttäen. Aineiston kvalitatiivinen osuus analysoitiin sisällön analyysillä.
Tutkimustulosten perusteella valmistuvilla terveydenhoitajilla saattaa olla sellaisia asenteita jotka vaikuttavat negatiivisesti alkoholin käytön puheeksi ottamiseen. Puheeksi ottamista vaikeuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi asenteet alkoholin käyttäjiä kohtaan ja oma puutteellinen kyky ottaa alkoholin käyttö puheeksi. Kaikki kyselyyn vastanneista kysyvät alkoholin käytöstä selvittäessään asiakkaan elämäntapoja vaikka vain neljäsosan mielestä kysyminen tuntuu täysin luontevalta. Kukaan vastaajista ei koe voivansa vaikuttaa asiakkaan alkoholin käyttöön täydellisesti. Valmistuvien terveydenhoitajien mielestä alkoholin käytön puheeksi ottamisessa hankalaa on asiakkaan mahdollinen kielteinen reaktio ja vastausten vääristely, oman osaamisen puute sekä puheeksi otto tietynlaisen asiakkaan kanssa. Alkoholin käytön puheeksi ottamisen koettiin olevan hankalinta ikääntyneiden kanssa.
Tutkimuksen tuloksista Pakka-hanke saa käyttöönsä tietoa valmistuvien terveydenhoitajien alkoholin käytön puheeksi ottamiseen liittyvistä asenteista. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan oppilaitos voi halutessaan käyttää tuloksia kehittäessään päihdehoitotyön opetusta.
Tutkimus suoritettiin toukokuussa 2012 kyselylomakkeella. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen kahta kvalitatiivista kysymystä lukuun ottamatta. Tutkimusryhmänä oli terveydenhoitajaryhmä, jolla oli lähes kaikki opinnot suoritettu. Kaikki paikalla olleet 46 terveydenhoitajaopiskelijaa vastasivat kyselyyn. Tutkimusaineiston kvantitatiivinen osuus analysoitiin Microsoft Office Excel –ohjelmaa sekä Tixel-laajennusta apuna käyttäen. Aineiston kvalitatiivinen osuus analysoitiin sisällön analyysillä.
Tutkimustulosten perusteella valmistuvilla terveydenhoitajilla saattaa olla sellaisia asenteita jotka vaikuttavat negatiivisesti alkoholin käytön puheeksi ottamiseen. Puheeksi ottamista vaikeuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi asenteet alkoholin käyttäjiä kohtaan ja oma puutteellinen kyky ottaa alkoholin käyttö puheeksi. Kaikki kyselyyn vastanneista kysyvät alkoholin käytöstä selvittäessään asiakkaan elämäntapoja vaikka vain neljäsosan mielestä kysyminen tuntuu täysin luontevalta. Kukaan vastaajista ei koe voivansa vaikuttaa asiakkaan alkoholin käyttöön täydellisesti. Valmistuvien terveydenhoitajien mielestä alkoholin käytön puheeksi ottamisessa hankalaa on asiakkaan mahdollinen kielteinen reaktio ja vastausten vääristely, oman osaamisen puute sekä puheeksi otto tietynlaisen asiakkaan kanssa. Alkoholin käytön puheeksi ottamisen koettiin olevan hankalinta ikääntyneiden kanssa.
Tutkimuksen tuloksista Pakka-hanke saa käyttöönsä tietoa valmistuvien terveydenhoitajien alkoholin käytön puheeksi ottamiseen liittyvistä asenteista. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan oppilaitos voi halutessaan käyttää tuloksia kehittäessään päihdehoitotyön opetusta.