Centrala begrepp i abstrakten till de svenska doktorsavhandlingarna inom fysioterapi mellan åren 1991-2009 : En kvalitativ och kvantitativ innehållsanalys

Abstract

Bakgrund och syfte: Detta arbete är en del av projektarbetet ”Mutusta Näyttöön/Från rutin till evidens” som görs i samarbete mellan yrkeshögskolorna Arcada och Metropolia i Helsingfors, Finland. Syftet med det här arbetet är att identifiera, kategorisera och kvantifiera de centrala begreppen från abstrakten av de svenska doktorsavhandlingarna inom fysioterapi för att stöda den ontologiska forskningen inom fysioterapi. Metod och material: Metoden som används är en kvalitativ och kvantitativ innehållsanalys. Materialet består av 219 abstrakt skrivna mellan åren 1991-2009. Som teoretisk referensram används ett hälsoperspektiv enligt Broberg et al (2009s. 1) och ICF med sitt biopsykosociala perspektiv. De identifierade centrala begreppen kategoriseras i åtta kategorier; Aktivitet och delaktighet, Kroppsfunktioner, Kroppsstrukturer, Omgivningsfaktorer, Personliga faktorer, Undersökning och behandlingsmetoder, hälsofaktorer positiva & negativa och en kategori för Övriga. Resultat: De 20 mest förekommande centrala begreppen oavsett kategori var: function/funktion, pain/smärta, work/arbete, health/hälsa, muscle/muskel, treatment/behandling, training/träning, knee/knä, exercise, rehabilitation/rehabilitering, evaluate, intervention, movement/rörelse, outcome, balance/balans, hip/höft, social, disability, walking och healthy. De centrala begreppen i kategorin Kroppsfunktioner hade störst antal förekomster i abstrakten, 33,1 %. Slutsats: Det här arbetet visar vilka centrala begrepp som förekommer ofta i de svenska doktorsavhandlingarnas abstrakt.

Background and purpose: This degree thesis belongs to the project ”Mutusta Näyttöön/Från rutin till evidens” that is a cooperation project between two Universities of applied sciences, Arcada and Metropolia in Helsinki, Finland. The purpose of this work is to identify and categorize the central concepts from the abstracts of the Swedish doctoral thesis in physiotherapy to support the ontological research in the physiotherapy field. Method and material: The method used was a qualitative and quantitative content analysis. The material consisted of 219 abstracts published between the years 1991-2009. A health perspective by Broberg et al (2009 s.1) and the ICF with its biopsychosocial perspective were used as the theoretical frames of references. The identified central concepts was categorized in eight categories; Activity and participation, Bodystructures, Body functions, Environmental factors, Personal factors, Examination and treatmentmethods, Healthfactors positive & negative and one category for Others. Result: The 20 most used central concepts irrespective of category was; function/funktion, pain/smärta, work/arbete, health/hälsa, muscle/muskel, treatment/behandling, training/träning, knee/knä, exercise, rehabilitation/rehabilitering, evaluate, intervention, movement/rörelse, outcome, balance/balans, hip/höft, social, disability, walking and healthy. The central concepts in the category Bodyfunctions had the highest occurrence in the abstracts, together 33, 1 %. Conclusion: This degree thesis shows which central concepts that occurs often in the abstracts of Swedish doctoral thesis in Physical therapy.

Tausta ja tarkoitus: Tämä opinnäyte on osa projektityötä ”Mutusta näyttöön / Från rutin till evidens”, joka toteutetaan yhteistyössä ammattikorkeakoulujen Arcadan ja Metropolian kanssa (Helsinki, Suomi). Tämän työn tavoitteena on tunnistaa ja luokitella keskeiset käsitteet ruotsalaisista fysioterapian tohtorin väitöskirjoista ja tukea siten ontologista fysioterapian tutkimusta. Menetelmät ja materiaali: Menetelminä käytetään laadullista ja kvantivatiivista sisältöanalyysejä. Materiaali koostuu 219:stä opinnäytteen tiivistelmästä, jotka on julkaistu vuosina 1991-2009. Teoreettisena viitekehyksenä on terveysnäkökulma Broberg et al (2009s. 1) mukaan sekä ICF:n biopsykososiaalinen näkökulma. Tunnistetut keskeiset käsitteet luokitellaan kahdeksaan luokkaan: Aktiviteetti ja osallistuminen, Kehontoiminnot, Kehonrakenteet, Ympäristötekijät, Henkilökohtaiset tekijät, Tutkimus ja hoitomenetelmät, Terveystekijät positiiviset ja negatiiviset sekä luokka Muut. Tulokset: 20 eniten esiintyvää keskeistä käsitettä kaikista luokista ovat: toiminto/toiminta, kipu, työ, terveys, lihas, hoito, harjoitus, polvi, harjoittelu, kuntoutus, arviointi, interventio, liike, tulos, tasapaino, lantio, sosiaalinen, vamma/kyvyttömyys, kävelu ja terveellinen. Luokassa Kehontoiminnot esiiintyi kaikkein eniten käsitteitä, yhteensä 33,1%. Johtopäätös: Tämä työ valaisee ruotsalaisten tohtorinväitöskirjojen tiivistelmissä usein esiintyviä keskeisiä käsitteitä.