Yhteistyöllä ylivoimaa? : pienyritysten verkostoitumisen haasteet ja mahdollisuudet puusepänteollisuudessa
Hujo, Taina (2009)
Hujo, Taina
Turun ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911245945
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911245945
Tiivistelmä
Säilyttääkseen kilpailukykynsä nopeasti muuttuvassa ja globalisoituvassa toimintaympäristössä yritykset tarvitsevat yhteistyötä. Yhteistyön avulla yritykset voivat kompensoida rajallisia resurssejaan ja keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Yrittäjät toimivat yhä useammin liiketoimintaverkostossa, jossa yhteistyö on laaja-alaista ja sitä tehdään usealla liiketoiminta-alueella. Verkostoitumisen haasteet ovat suuret: verkostossa toimivien yritysten on yhdistettävä tietopääomaa, tuotettava lisäarvoa ja rakennettava luottamus osapuolten välille.
Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan kahden puusepänteollisuudessa toimivan pienyrityksen välistä yhteistyötä. Alun löyhemmän yhteistyön jälkeen yritykset perustivat yhteisyrityksen, joten toiminta sitoo vahvasti molempia osapuolia. Koska panokset ja odotukset ovat suuret, syntyi tarve tutkia, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia kohdeyrityksille yhteistyön myötä syntyy.
Yhteistyön onnistumisen kannalta on oleellista ymmärtää, millaisesta yhteistyöstä on kysymys. Tämän käsityksen saavuttamiseksi tutkimuksessa analysoidaan kohdeyritysten välistä kumppanuutta yritysyhteistyön perusmallien ja kumppanuuden tasojen kautta. Verkostomaisen toiminnan hyödyllisyys riippuu siitä, miten yritystenvälinen toiminta käytännössä järjestetään. Tutkimuksessa tarkastellaan yhteistyössä kohdattuja onnistumisia, epäonnistumisia, haasteita ja mahdollisuuksia materiaalivirtojen, työn organisoinnin ja sovittujen rutiinien näkökulmasta. Menestyksekkäässä kumppanuudessa tiedonvälitys, keskinäinen vuorovaikutus ja luottamus nousevat merkittävään rooliin.
Tutkimus osoittaa, että verkostomaisen toiminnan omaksuminen on pitkä prosessi, jossa tarvitaan molempien osapuolten panostusta, vastavuoroisuutta ja sitoutumista. Yhteistyö mahdollistaa toiminnan joustavuuden ja takaa siten paremman kilpailukyvyn markkinoilla. Toimintojen yhdistämisestä saadaan kustannussäästöjä, mutta samalla korostuvat luottamuksen, tiedonvälityksen ja ennakoinnin tärkeys. Lisäksi tarvitaan taitoja tiedon ja osaamisen jakamiseksi, yhdistämiseksi ja luomiseksi. Oleellista on palautteen kerääminen ja analysointi. Menneistä on otettava opiksi, mutta toiminnan fokus on suunnattava pitkälle tulevaisuuteen.
Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan kahden puusepänteollisuudessa toimivan pienyrityksen välistä yhteistyötä. Alun löyhemmän yhteistyön jälkeen yritykset perustivat yhteisyrityksen, joten toiminta sitoo vahvasti molempia osapuolia. Koska panokset ja odotukset ovat suuret, syntyi tarve tutkia, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia kohdeyrityksille yhteistyön myötä syntyy.
Yhteistyön onnistumisen kannalta on oleellista ymmärtää, millaisesta yhteistyöstä on kysymys. Tämän käsityksen saavuttamiseksi tutkimuksessa analysoidaan kohdeyritysten välistä kumppanuutta yritysyhteistyön perusmallien ja kumppanuuden tasojen kautta. Verkostomaisen toiminnan hyödyllisyys riippuu siitä, miten yritystenvälinen toiminta käytännössä järjestetään. Tutkimuksessa tarkastellaan yhteistyössä kohdattuja onnistumisia, epäonnistumisia, haasteita ja mahdollisuuksia materiaalivirtojen, työn organisoinnin ja sovittujen rutiinien näkökulmasta. Menestyksekkäässä kumppanuudessa tiedonvälitys, keskinäinen vuorovaikutus ja luottamus nousevat merkittävään rooliin.
Tutkimus osoittaa, että verkostomaisen toiminnan omaksuminen on pitkä prosessi, jossa tarvitaan molempien osapuolten panostusta, vastavuoroisuutta ja sitoutumista. Yhteistyö mahdollistaa toiminnan joustavuuden ja takaa siten paremman kilpailukyvyn markkinoilla. Toimintojen yhdistämisestä saadaan kustannussäästöjä, mutta samalla korostuvat luottamuksen, tiedonvälityksen ja ennakoinnin tärkeys. Lisäksi tarvitaan taitoja tiedon ja osaamisen jakamiseksi, yhdistämiseksi ja luomiseksi. Oleellista on palautteen kerääminen ja analysointi. Menneistä on otettava opiksi, mutta toiminnan fokus on suunnattava pitkälle tulevaisuuteen.