Kuntoutumistavoitteiden dialoginen jäsentyminen : Asiakaslähtöisyys mielenterveyskuntoutuksen tavoitteiden asettamisessa
Vainiomäki, Mari (2013)
Vainiomäki, Mari
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303042899
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303042899
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja kuvata mielenterveyskuntoutumisen tavoitteiden asiakaslähtöistä, dialogista jäsentymistä. Kuntoutumisprosessilla tarkoitetaan asiakassuhteessa tapahtuvia kohtaamisia, dialogeja sekä yhteistyössä asetettuja muutostavoitteita kuntoutujan elämässä. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat miten luottamus, neuvottelevuus, osallisuus sekä vastavuoroisuus toteutuvat kuntoutumistavoitteiden määrittelyssä. Tutkimuksen lähestymistapa oli laadullinen.
Aineiston keruu tapahtui haastattelemalla yksityisessä asumispalveluyksikössä asuvaa kolmea kuntoutujaa sekä heidän omia ohjaajiaan parihaastatteluin. Aineiston analysointimenetelmä oli abduktiivinen aineiston analyysi. Analyysi tapahtui muodostamalla alkuperäisistä ilmauksista asiasisällöt, niistä luokat ja niitä yhdistämällä teemat.
Osallisuutta lisäävistä kokemuksista tuli tutkimushaastatteluissa runsaimmin kuvauksia. Toimiva keskusteluyhteys, jossa kuntoutuja on hyväksyttynä omana itsenään, vahvistaa luottamuksen kokemusta suhteessa ohjaajaan. Tämä puolestaan lisää kuntoutujan osallisuutta kuntoutumisen suunnitteluun. Ohjaajan kyky huomioida kuntoutujan lahjakkuudet, voimavarat sekä oireilun tuomat rajoitteet yhdistettynä toiveikkaaseen eteenpäin suuntautuneisuuteen, motivoi kuntoutujaa. Dialogisesti asetetut kuntoutumisen tavoitteet lisäävät kuntoutumisten tuloksellisuutta ja asumispalvelun laatua. Dialoginen työtapa luo pohjan yhteistyösuhteelle, jossa kuntoutukseen osallistujilla on mahdollisuus tuoda omat näkökulmat kuntoutusprosessin eri vaiheissa. Vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa palautteen antaminen on luontevasti läsnä ja mahdollistaa toiminnan jatkuvaa arviointia.
Aineiston keruu tapahtui haastattelemalla yksityisessä asumispalveluyksikössä asuvaa kolmea kuntoutujaa sekä heidän omia ohjaajiaan parihaastatteluin. Aineiston analysointimenetelmä oli abduktiivinen aineiston analyysi. Analyysi tapahtui muodostamalla alkuperäisistä ilmauksista asiasisällöt, niistä luokat ja niitä yhdistämällä teemat.
Osallisuutta lisäävistä kokemuksista tuli tutkimushaastatteluissa runsaimmin kuvauksia. Toimiva keskusteluyhteys, jossa kuntoutuja on hyväksyttynä omana itsenään, vahvistaa luottamuksen kokemusta suhteessa ohjaajaan. Tämä puolestaan lisää kuntoutujan osallisuutta kuntoutumisen suunnitteluun. Ohjaajan kyky huomioida kuntoutujan lahjakkuudet, voimavarat sekä oireilun tuomat rajoitteet yhdistettynä toiveikkaaseen eteenpäin suuntautuneisuuteen, motivoi kuntoutujaa. Dialogisesti asetetut kuntoutumisen tavoitteet lisäävät kuntoutumisten tuloksellisuutta ja asumispalvelun laatua. Dialoginen työtapa luo pohjan yhteistyösuhteelle, jossa kuntoutukseen osallistujilla on mahdollisuus tuoda omat näkökulmat kuntoutusprosessin eri vaiheissa. Vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa palautteen antaminen on luontevasti läsnä ja mahdollistaa toiminnan jatkuvaa arviointia.