Hoitohenkilökunnan lääkehoito-osaaminen täydennyskoulutuksen jälkeen
Marku, Ulla; Santala, Elina (2009)
Marku, Ulla
Santala, Elina
Turun ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911195704
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911195704
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää erään kansanterveyskuntayhtymän lähi- ja perushoitajien sekä lääkehoitoon kouluttamattomien hoitotyöntekijöiden lääkehoito-osaamista täydennyskoulutuksen jälkeen. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa täydennyskoulutuksen vaikutuksesta lähi- ja perushoitajien sekä lääkehoitoon kouluttamattomien hoitotyöntekijöiden lääkehoito-osaamiseen ja parantaa siten välillisesti lääkehoidon turvallisuutta. Tämä opinnäytetyö on osa Turun ammattikorkeakoulun Turvallinen lääkehoito –hanketta. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan lääkehoito-osaamisen loppumittauksen tuloksia ja vertaillaan niitä ennen lääkehoidon täydennyskoulutusta toteutettuun alkumittaukseen.
Tutkimus on kvantitatiivinen ja aineisto kerättiin käyttämällä strukturoitua kyselylomaketta, joka pohjautui aikaisempiin tutkimuksiin. Kyselylomakkeella testattiin vastaajien tietoja lääkkeistä ja säädöksistä, lääkkeiden käsittelystä ja käyttökuntoon saattamisesta, lääkkeiden vaikutuksista, lääkkeen antamisesta potilaalle, lääkelaskuista, lääkkeen annosta injektiona, lääkehoidon vaikutusten seurannasta ja dokumentoinnista sekä kliinisestä farmakologiasta. Alkumittauksen tulokset kerättiin tammikuussa 2008 ja lääkehoidon täydennyskoulutus järjestettiin syksyllä samana vuonna. Lääkehoidon täydennyskoulutus sisälsi lähiopetusta sekä osallistujilla oli lisäksi mahdollisuus harjoitella erilaisia tehtäviä verkko-oppimisympäristössä. Täydennyskoulutukseen osallistui 27 hoitotyöntekijää, joista osa osallistui varsinaiseen tutkimukseen (n=22). Tutkimustulokset analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS for Windows 17.0 – ohjelmalla.
Tutkimustulokset osoittavat, että lähi- ja perushoitajien sekä lääkehoitoon kouluttamattoman hoitohenkilökunnan lääkehoito-osaamisen taidot paranivat joillain osa-alueilla. Osallistujat saivat tilastollisesti erittäin merkitseviä tuloksia kliinisestä farmakologiasta sekä lääkelaskuista. Lääkkeiden käsittelystä ja käyttökuntoon saattamisesta saadut tulokset olivat tilastollisesti merkitseviä. Hoitotyöntekijöiden lääkehoito-osaamisessa on kuitenkin edelleen parannettavaa. Eri osa-alueissa lukuun ottamatta lääkelaskuja, osaaminen oli kuitenkin keskimäärin hyvää. Lääkelaskujen osalta osaamisessa on kehitettävää. Tulokset osoittavat, että täydennyskoulutuksesta on ollut hyötyä ja se on kannattavaa myös tulevaisuudessa lääkehoidon turvallisuutta ajatellen.
Tutkimus on kvantitatiivinen ja aineisto kerättiin käyttämällä strukturoitua kyselylomaketta, joka pohjautui aikaisempiin tutkimuksiin. Kyselylomakkeella testattiin vastaajien tietoja lääkkeistä ja säädöksistä, lääkkeiden käsittelystä ja käyttökuntoon saattamisesta, lääkkeiden vaikutuksista, lääkkeen antamisesta potilaalle, lääkelaskuista, lääkkeen annosta injektiona, lääkehoidon vaikutusten seurannasta ja dokumentoinnista sekä kliinisestä farmakologiasta. Alkumittauksen tulokset kerättiin tammikuussa 2008 ja lääkehoidon täydennyskoulutus järjestettiin syksyllä samana vuonna. Lääkehoidon täydennyskoulutus sisälsi lähiopetusta sekä osallistujilla oli lisäksi mahdollisuus harjoitella erilaisia tehtäviä verkko-oppimisympäristössä. Täydennyskoulutukseen osallistui 27 hoitotyöntekijää, joista osa osallistui varsinaiseen tutkimukseen (n=22). Tutkimustulokset analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS for Windows 17.0 – ohjelmalla.
Tutkimustulokset osoittavat, että lähi- ja perushoitajien sekä lääkehoitoon kouluttamattoman hoitohenkilökunnan lääkehoito-osaamisen taidot paranivat joillain osa-alueilla. Osallistujat saivat tilastollisesti erittäin merkitseviä tuloksia kliinisestä farmakologiasta sekä lääkelaskuista. Lääkkeiden käsittelystä ja käyttökuntoon saattamisesta saadut tulokset olivat tilastollisesti merkitseviä. Hoitotyöntekijöiden lääkehoito-osaamisessa on kuitenkin edelleen parannettavaa. Eri osa-alueissa lukuun ottamatta lääkelaskuja, osaaminen oli kuitenkin keskimäärin hyvää. Lääkelaskujen osalta osaamisessa on kehitettävää. Tulokset osoittavat, että täydennyskoulutuksesta on ollut hyötyä ja se on kannattavaa myös tulevaisuudessa lääkehoidon turvallisuutta ajatellen.