"Nyt on hyvä, koska mä menen eteenpäin" : Alaikäisenä yksintulleiden maahanmuuttajien kokemuksia itsenäistymisprosessista
Mettänen, Amanda; Vahtera-Mäkinen, Miina (2013)
Mettänen, Amanda
Vahtera-Mäkinen, Miina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303133260
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303133260
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin itsenäistymisprosessissa olevia tamperelaisia maahanmuuttajanuoria. Tutkittavat nuoret olivat yksintulleita, eli he ovat tulleet Suomeen turvapaikanhakijoina alaikäisinä ilman huoltajaa ja saaneet sittemmin oleskeluluvan. Tutkittavat nuoret olivat asuneet ennen itsenäistymistään Tampereella Härmälän perheryhmäkodissa. Opinnäytetyön tekemisen aikaan tutkittavat nuoret olivat täysi-ikäisiä ja asuivat itsenäisesti omissa asunnoissaan.
Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää ja tuoda esille yksintulleiden nuorten kokemuksia vahvuuksistaan ja tuen tarpeistaan itsenäistymisprosessissa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, millaisia kokemuksia yksintulleilla on tuesta, jota he ovat saaneet itsenäistymisprosessin aikana. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Toiminnallisin teemahaastatteluin hankittua aineistoa analysoitiin sisällönanalyysillä.
Ennen nuorten haastatteluja tehtiin kolme asiantuntijahaastattelua, joissa kartoitettiin yksintulleiden nuorten parissa toimivien työntekijöiden näkemyksiä yksintulleiden itsenäistymisprosessin ydinkohdista. Asiantuntijahaastatteluista kerätyn tiedon sekä Itsenäistyvän nuoren roolikartan® perusteella muokattiin nuorten haastatteluja varten kartta yksintulleen itsenäistymisen osa-alueista. Karttaa käytettiin työvälineenä haastatteluissa, joissa haastateltavat ryhmittelivät itsenäistymisen osa-alueita vahvuuksikseen ja tuen tarpeikseen. Kartan avulla myös kartoitettiin nuorten kokemuksia itsenäistymisprosessin aikaisista tukitoimista. Opinnäytetyötä varten haastateltiin kahta yksintullutta nuorta, kumpaakin kahteen kertaan.
Keskeisimmiksi vahvuuksiksi nousivat kotitaloustaidot, tulevaisuuteen suuntautuminen, vahva koulumotivaatio sekä kyky selviytyä vaikeista elämäntilanteista ja -kokemuksista huolimatta. Merkittävimpinä tuen tarpeina nähtiin kielestä johtuvat haasteet lomakeasioimisessa ja omien asioiden hoitamisessa, univaikeudet sekä vapaa-ajan aktiviteettien vähäisyys. Itsenäistymisprosessin aikainen tuki koettiin hyödylliseksi, ja sitä myös mielellään otettiin vastaan. Tuen päättyminen askarrutti nuoria. Lisää tukea kaivattiin muun muassa asioimiseen ja lomakkeiden täyttämiseen sekä koulunkäyntiin. Yksintulleen itsenäistymisen osa-aluekartan käyttäminen toiminnallisena työvälineenä osoittautui hyvin soveltuvaksi apuvälineeksi muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien haastattelussa.
Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää ja tuoda esille yksintulleiden nuorten kokemuksia vahvuuksistaan ja tuen tarpeistaan itsenäistymisprosessissa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, millaisia kokemuksia yksintulleilla on tuesta, jota he ovat saaneet itsenäistymisprosessin aikana. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Toiminnallisin teemahaastatteluin hankittua aineistoa analysoitiin sisällönanalyysillä.
Ennen nuorten haastatteluja tehtiin kolme asiantuntijahaastattelua, joissa kartoitettiin yksintulleiden nuorten parissa toimivien työntekijöiden näkemyksiä yksintulleiden itsenäistymisprosessin ydinkohdista. Asiantuntijahaastatteluista kerätyn tiedon sekä Itsenäistyvän nuoren roolikartan® perusteella muokattiin nuorten haastatteluja varten kartta yksintulleen itsenäistymisen osa-alueista. Karttaa käytettiin työvälineenä haastatteluissa, joissa haastateltavat ryhmittelivät itsenäistymisen osa-alueita vahvuuksikseen ja tuen tarpeikseen. Kartan avulla myös kartoitettiin nuorten kokemuksia itsenäistymisprosessin aikaisista tukitoimista. Opinnäytetyötä varten haastateltiin kahta yksintullutta nuorta, kumpaakin kahteen kertaan.
Keskeisimmiksi vahvuuksiksi nousivat kotitaloustaidot, tulevaisuuteen suuntautuminen, vahva koulumotivaatio sekä kyky selviytyä vaikeista elämäntilanteista ja -kokemuksista huolimatta. Merkittävimpinä tuen tarpeina nähtiin kielestä johtuvat haasteet lomakeasioimisessa ja omien asioiden hoitamisessa, univaikeudet sekä vapaa-ajan aktiviteettien vähäisyys. Itsenäistymisprosessin aikainen tuki koettiin hyödylliseksi, ja sitä myös mielellään otettiin vastaan. Tuen päättyminen askarrutti nuoria. Lisää tukea kaivattiin muun muassa asioimiseen ja lomakkeiden täyttämiseen sekä koulunkäyntiin. Yksintulleen itsenäistymisen osa-aluekartan käyttäminen toiminnallisena työvälineenä osoittautui hyvin soveltuvaksi apuvälineeksi muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien haastattelussa.