Ruotsin- ja vieraskielinen kertomakirjallisuus yleisissä kirjastoissa : Mikkelin kaupunginkirjaston kokoelman arviointia
Lappalainen, Elisa (2013)
Lappalainen, Elisa
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303153355
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303153355
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ja arvioida Mikkelin kaupunginkirjaston ruotsin- ja vieraskielisen kertomakirjallisuuskokoelman tilaa. Aihe saatiin kirjaston henkilökunnalta, jonka mielestä kyseinen aineisto oli jäänyt kokoelmatyössä sivuun. Tutkimuksen viitekehyksenä toimivat kokoelmien arviointiteoriat, sekä erilaiset kokoelmille ja monikulttuuristen ryhmien palveluille asetetut suositukset.
Kokoelmakeskeinen tutkimus kohdistui aikuisten osaston aineistoon. Tutkimus toteutettiin määrällistä ja laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tilastollisella tutkimuksella kerättiin tietoa kokoelman koosta, hankinnoista, lainausmääristä ja ikärakenteesta. Kahden kirjastonhoitajan teemahaastatteluilla saatiin tietoa kokoelmaan liittyvästä työstä sekä kokoelmapoliittisista periaatteista. Vertailutarkoituksessa maakuntakirjastoille lähetettiin kysely, jolla kartoitettiin niiden kokoelmien kokoa ja valintaperusteita.
Mikkelin kaupunginkirjaston kokoelma osoittautui jonkin verran vanhentuneeksi. Yleisten kirjastojen laatusuositusten mukaan 40 prosenttia kokoelmasta tulisi muodostua alle viiden vuoden ikäisestä aineistosta. Tämä ei kokoelmassa toteutunut. Varsinkin ranskan- ja espanjankieliset kokoelmat olivat ikärakenteeltaan vanhoja. Venäjän- ja englanninkielisen aineiston kiertoluvut olivat tarkastelluista kielistä korkeimmat. Saksankielisen aineiston lainaus on pudonnut yli 40 prosenttia vuodesta 2006.
Yksi todennäköinen syy kokoelman tilaan on raha- sekä henkilöstöresurssien vähyys. Alueen kielivähemmistöjen määriä ei ole juurikaan selvitetty. Kokoelman parantamisessa auttaisi uuden materiaalin hankkiminen, sekä systemaattisemman vuorovaikutuksen lisääminen, esimerkiksi monikulttuuristen järjestöjen tai kielten opettajien kanssa.
Kokoelmakeskeinen tutkimus kohdistui aikuisten osaston aineistoon. Tutkimus toteutettiin määrällistä ja laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tilastollisella tutkimuksella kerättiin tietoa kokoelman koosta, hankinnoista, lainausmääristä ja ikärakenteesta. Kahden kirjastonhoitajan teemahaastatteluilla saatiin tietoa kokoelmaan liittyvästä työstä sekä kokoelmapoliittisista periaatteista. Vertailutarkoituksessa maakuntakirjastoille lähetettiin kysely, jolla kartoitettiin niiden kokoelmien kokoa ja valintaperusteita.
Mikkelin kaupunginkirjaston kokoelma osoittautui jonkin verran vanhentuneeksi. Yleisten kirjastojen laatusuositusten mukaan 40 prosenttia kokoelmasta tulisi muodostua alle viiden vuoden ikäisestä aineistosta. Tämä ei kokoelmassa toteutunut. Varsinkin ranskan- ja espanjankieliset kokoelmat olivat ikärakenteeltaan vanhoja. Venäjän- ja englanninkielisen aineiston kiertoluvut olivat tarkastelluista kielistä korkeimmat. Saksankielisen aineiston lainaus on pudonnut yli 40 prosenttia vuodesta 2006.
Yksi todennäköinen syy kokoelman tilaan on raha- sekä henkilöstöresurssien vähyys. Alueen kielivähemmistöjen määriä ei ole juurikaan selvitetty. Kokoelman parantamisessa auttaisi uuden materiaalin hankkiminen, sekä systemaattisemman vuorovaikutuksen lisääminen, esimerkiksi monikulttuuristen järjestöjen tai kielten opettajien kanssa.