Auringonlaskun maakunta - Perinteitä vai nykyaikaa? : Etelä-Pohjanmaan maakuntajuhlan kävijätutkimus
Lukinmaa, Annika (2012)
Lukinmaa, Annika
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303173374
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303173374
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia Pikkuusen häjymmät pirot -tapahtuman kävijöiden tietämystä Etelä-Pohjanmaan maakunnasta sekä kartoittaa heidän tyy-tyväisyytensä tapahtuman anteihin. Lisäksi tarkoituksenamme oli kartoittaa tapah-tuman näytteilleasettajien tyytyväisyystuloksia. Tutkimukset toteutettiin haastatte-lututkimuksina tapahtuma-aikana, 7.-9.6.2012. Helsingin Senaatintorilla järjestetty tapahtuma, Pikkuusen häjymmät pirot, tuotettiin yhdessä Etelä-Pohjanmaan liiton ja ProAgria Etelä-Pohjanmaan kanssa. Helsingin kaupunki on kutsunut vuosittain yhden maakunnan esittelemään osaamistaan ja tuotteitaan eteläsuomalaisille. Maakuntajuhlia on järjestetty jo vuodesta 1988 lähtien, Etelä-Pohjanmaan avatessa perinteen. Nyt Etelä-Pohjanmaan maakuntajuhla, Pikkuusen häjymmät pirot, oli järjestyksessään 21. maakuntajuhla.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään maakuntaa, maakuntajuhlaa, sekä kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Teoriaosuuden jälkeen avataan haastattelu-lomakkeet sekä vertaillaan kävijöiden ja näytteilleasettajien vastauksia.
Koska haastateltava perusjoukko oli suuri, tässä tutkimuksessa sovelletaan kvantitatiivista tutkimusmenetelmää sen vuoksi, että menetelmällä saadaan paras mahdollinen tutkimustulos. Haastatteluja tehtiin koko kolmepäiväisen tapahtuman ajan, ja vastauksia kävijöiltä saatiin yhteensä 208 kappaletta. Niistä 48 kappaletta saatiin kerättyä tapahtuman ulkomaalaisilta kävijöiltä. Näytteilleasettajille tehtiin oma kyselylomake, jolla määritettiin torimyyjien tyytyväisyyttä niin omaan toimintaansa, kuin tapahtumaankin. Kyselylomakkeiden vastaukset saatettiin numeeriseen muotoon ja analysoitiin kuvioita ja taulukoita apuna käyttäen.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään maakuntaa, maakuntajuhlaa, sekä kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Teoriaosuuden jälkeen avataan haastattelu-lomakkeet sekä vertaillaan kävijöiden ja näytteilleasettajien vastauksia.
Koska haastateltava perusjoukko oli suuri, tässä tutkimuksessa sovelletaan kvantitatiivista tutkimusmenetelmää sen vuoksi, että menetelmällä saadaan paras mahdollinen tutkimustulos. Haastatteluja tehtiin koko kolmepäiväisen tapahtuman ajan, ja vastauksia kävijöiltä saatiin yhteensä 208 kappaletta. Niistä 48 kappaletta saatiin kerättyä tapahtuman ulkomaalaisilta kävijöiltä. Näytteilleasettajille tehtiin oma kyselylomake, jolla määritettiin torimyyjien tyytyväisyyttä niin omaan toimintaansa, kuin tapahtumaankin. Kyselylomakkeiden vastaukset saatettiin numeeriseen muotoon ja analysoitiin kuvioita ja taulukoita apuna käyttäen.