Simulaattoriopetuksen kehittäminen opiskelijapalautteen avulla
Pälä, Mauri; Järvenpää, Kari (2013)
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303173383
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303173383
Tiivistelmä
Puumme kasvavat kasvukauden aikana seitsemänä päivänä viikossa. Vaikka puuta korjataankin tehokkaasti; jopa yhtä monena päivänä viikossa, syntyy jatkuvasti hakkuusäästöä eli metsiemme puuvaranto kasvaa vuosittain. Metsäteollisuus
ostaa kaiken puun mitä Suomessa korjataan, sen lisäksi täytyy tuoda puuta ulkomailta. Tästä voidaan päätellä, että meillä on mahdollista kasvattaa hakkuumääriä kestävästi.
Suomalainen metsäkoneteollisuus on huippuluokkaa maailman laajuisestikin katsottuna, niin tämän hetkisen tietotekniikan kuin muiden komponenttien osalta. Suomessa valmistettuja metsäkoneita ovat mm. Ponsse, John Deere, Logset, Sampo ja Pro Silva. Edellä mainittujen metsäkoneiden lisäksi Suomessa on lukuisia edellä mainittuihin koneisiin komponentteja alihankintana tekeviä yrityksiä.
Metsäsektori työllistää Suomessa yli 70000 henkilöä, josta metsäteollisuuden osuus 50000 henkilöä. (Metsäteollisuuden tietopalvelu 10.2013). Metsäkoneyrittäjät työllistävät itsensä mukaan lukien noin 5500 henkilöä (Koneyrittäjien liitto/ A. Piiroinen). Metsäkoneyritykset ovat pääasiallisesti pieniä 1-5 koneen perheyrityksiä.
Keski-ikä yrittäjillä melko korkea. Lähivuosina moni koneyrittäjä ilmoittaa halustaan luopua toiminnastaan todeten, ettei jatkajaa löydy omasta perheestä. Uusien metsäkoneenkuljettajien tarve vuositasolla on joidenkin arvioiden mukaan jopa yli 350.
Tämän päivän metsäkoneenkuljettajan pitää olla monitaitoinen alansa huippuosaaja. Hänen pitää hallita motoriikka, tietotekniikka, koneen huolto ja korjaus. Tämän lisäksi hänen täytyy tuntea metsä toimintaympäristönä sekä hallita
metsähoidon työmenetelmät monimuotoisuustavoitteita unohtamatta. Suunnistaminen ja metsässä kulkeminen ovat välttämättömiä taitoja metsäkoneenkuljettajille.
Näihin kaikkiin edellä esitettyihin asioihin Oppilaitoksessamme pyritään antamaan ammattimaista koulutusta. Seuraavassa johdannossa tuomme esille kehityshankkeemme, joka vielä lisäisi opiskelumotivaatiota metsäkonealalla.
ostaa kaiken puun mitä Suomessa korjataan, sen lisäksi täytyy tuoda puuta ulkomailta. Tästä voidaan päätellä, että meillä on mahdollista kasvattaa hakkuumääriä kestävästi.
Suomalainen metsäkoneteollisuus on huippuluokkaa maailman laajuisestikin katsottuna, niin tämän hetkisen tietotekniikan kuin muiden komponenttien osalta. Suomessa valmistettuja metsäkoneita ovat mm. Ponsse, John Deere, Logset, Sampo ja Pro Silva. Edellä mainittujen metsäkoneiden lisäksi Suomessa on lukuisia edellä mainittuihin koneisiin komponentteja alihankintana tekeviä yrityksiä.
Metsäsektori työllistää Suomessa yli 70000 henkilöä, josta metsäteollisuuden osuus 50000 henkilöä. (Metsäteollisuuden tietopalvelu 10.2013). Metsäkoneyrittäjät työllistävät itsensä mukaan lukien noin 5500 henkilöä (Koneyrittäjien liitto/ A. Piiroinen). Metsäkoneyritykset ovat pääasiallisesti pieniä 1-5 koneen perheyrityksiä.
Keski-ikä yrittäjillä melko korkea. Lähivuosina moni koneyrittäjä ilmoittaa halustaan luopua toiminnastaan todeten, ettei jatkajaa löydy omasta perheestä. Uusien metsäkoneenkuljettajien tarve vuositasolla on joidenkin arvioiden mukaan jopa yli 350.
Tämän päivän metsäkoneenkuljettajan pitää olla monitaitoinen alansa huippuosaaja. Hänen pitää hallita motoriikka, tietotekniikka, koneen huolto ja korjaus. Tämän lisäksi hänen täytyy tuntea metsä toimintaympäristönä sekä hallita
metsähoidon työmenetelmät monimuotoisuustavoitteita unohtamatta. Suunnistaminen ja metsässä kulkeminen ovat välttämättömiä taitoja metsäkoneenkuljettajille.
Näihin kaikkiin edellä esitettyihin asioihin Oppilaitoksessamme pyritään antamaan ammattimaista koulutusta. Seuraavassa johdannossa tuomme esille kehityshankkeemme, joka vielä lisäisi opiskelumotivaatiota metsäkonealalla.