Kulttuurikuntoile Runosmäessä! : osallisuutta edistävän hankkeen laadullinen tarkastelu

Abstract

Osallisuuden tarpeen taustat ovat moniulotteiset ja osallisuuden sekä osallistumisen kenttä ilmeikäs. Osallistuminen toimii hyvinvointia luovana tekijänä ja tällä on merkityksensä niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta.

Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on koota ja kuvata Osallistavat kulttuurikuntoilureitit Runosmäessä -hankkeen prosessi ja siitä valmistuneet tuotokset osallisuuden ja osallistamisen näkökulmasta. Tavoitteena on tunnistaa onnistumisia ja kehittämistarpeita tässä hankkeessa, ja tulevia samankaltaisia hankkeita varten.

Tutkimuksen viitekehys rakentuu osallisuuden edistämisen tarpeen perusteluista. Osallisuuden lähtökohtia ovat lainsäädäntö, kuntakentän muutokset, aktiivinen kansalaisuus sekä kansalaisyhteiskunta. Muita osallisuuden taustailmiöitä ovat kaupungistumisen perintö, ajankohtaiset yhteiskunnalliset muutosvirrat, tuloerojen kasvu, sosiaalinen kestävyys sekä liikunnan ja kulttuurin myönteiset vaikutukset.

Tutkimuksen analyysin apuna käytetyt Arnsteinin Kansalaisosallistumisen tikapuut (1969) sekä sisäasiainministeriön luotsaaman Osallisuushankkeen suoran osallisuuden jäsentely (2002) tuovat hankkeiden osallistumisen tarkasteluun syvyyttä korostavan näkökulman, jolla tarkoitetaan osallistujan päätösvallan määrää osallistumistilanteessa.

Tarkastelun kohteena oleva hanke pyrkii edistämään Turun Runosmäen lähiön asukkaiden osallistumista ja lisäämään kiinnostusta kulttuuria ja liikuntaa kohtaan. Menetelminä käytettiin tarinakävelyitä sekä Korvarunosmäki -sanataidetyöpajoja. Osallistamisten tuloksena syntyi Runosmäen kulttuurikuntoilureittikartta. Lisäksi laadittiin omaehtoiseen lähiympäristön tutkimiseen rohkaisevat tehtäväkortit.

Osallisuuden ja osallistumisen syvyyttä on mahdollista kehittää hankkeissa osallistujien päätösvaltaa lisäämällä. Esimerkkeinä tästä mainittakoon osallistujien ottaminen osaksi hankkeen eri vaiheissa tehtäviä päätöksiä tai kutsumalla osallistujat päätösvaltaiseen raatiin.

The following qualitative research analyzes the process and results in “Participatory culture exercise routes in Runosmäki district” project. The aim is to identify successful practices as well as challenges, thus providing practical information for similar projects.

Sherry Armstein’s Ladder of Citizen Participation (1969) and social engagement -project pilot by the Ministry of the Interior’s classification of direct participation (2002) were selected as tools for the analysis. These methods made it possible to assess the depth of participation in the given circumstances.

The Runosmäki project is designed to further citizen participation and increase interest towards culture and P.E. within the denizens of Runosmäki. The methods in use included story walks and Korvarunosmäki (“Ear-poem-hill”) literary workshops. As a result, a “culture exercise map” was produced and, additionally, task cards for unprompted exploration of the area.

It is highly possible to advance the depth of complicity and participation in such projects by increasing the amount of citizens’ delegated power. This can happen by, for example, bringing participants in to the decision making during various phases of the process, or invite people to an eligible jury.